Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Front Page
Arkkitehtuuritoimintaa
/ Architecture activities
Kuvagalleria
Arkkitehtuurigalleria
Suosikkilinkit
Ota yhteyttä
/ How to contact
CV
Julkaisuja
Blog
Kotisivu
Kirja-arvostelu - AutoCAD Introduction

Luin viimeiseen vuoteen suuritöisimmän kirjani, joka on AutoCAD-oppikirja. Kirja ei ollut vain luettavaa, vain toimin myös kirjan pohjalta itselleni laitteiston, ammattialan sekä ohjelmiston kouluttajana sekä konsulttina. Kirja on ehkä hyödyllisin kirja itselleni viimeisen vuoden aikana. CAD-lukeminen oli minulle luontevaa, sillä Vitruviuksen, Albertin, Serlion, Palladion ja Schinkelin aikojen jälkeen alalle on kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä uudet vaatimukset sekä työvälineet.




Luin Paul Richardin ja Jim Fitzgeraldin kirjan Introduction to AutoCAD 2010 – A Modern Perspective. Kirjan julkaisija on Autodesk Education Press, Prentice Hall sekä Pearson. Kirjan kirjoittajat Paul Richard ja Jim Fitzgerald ovat olleet mukana alalla 80-luvun puolivälistä alkaen, kun vielä ei keksitty Graphical User Interface eli graafista käyttöliittymää eli esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmää. Kirja käsittää arkkitehtuuri-, siviili-insinööri-, sähkö-, mekaaninen-, putki- ja ilmastointi-alat ollen sisällöllisesti laajentava perusteos. Kirjassa on noin 900 sivua sekä siihen sai internetistä ladattua lisämateriaalia Pearsonilta. Kirjaan on ladattavissa myös ohjaajan materiaali, mutta se ei ollut mitenkään käytettävissäni, sillä en ole ohjaajana korkeakoululla. Siitä huolimatta minun ei ollut ylivoimaista järjestää itse kirjan ohjaus itselleni, sillä minulla on vahvat perustiedot- ja –taidot ammattialalta. Ohjaajan materiaalia ei kannata edes yrittää ladata, sillä oppikirjan julkaisija Pearson tarkistaa aina lisenssioikeudet ilmoitetun oppilaitoksen hallinnosta ja mahdollisesti samalla laskuttaa oppimateriaalistaan myös oppilaitosta. Pearsonin voittomarginaali on toisaalta varmasti vähäinen, sillä ohjelman käytön yleinen tuntemus on etuna myös oppimateriaalin päätaustatyöstä vastanneelle Autodeskille, joka puolestaan saa suurimmat tulonsa ohjelman lisenssien vuosimaksuista sekä sertifioidusta toiminnasta.

Kirja-arvostelun otsikoksi olisi sopinut yhtä lailla ”Kolmen kuukauden AutoCAD-kurssi”. Se olisi ollut toisaalta siten ongelmallista, että todennäköisesti en tule koskaan samassa muodossa pitämään vastaavaa AutoCAD-kurssia, mutta itse todennäköisesti pidän juuri tätä nimenomaista kirjaa tulevaisuudessa yhtenä käsikirjana AutoCAD:n käytön tukena. Enemmän kuin lukukokemuksena kuvailisin aikaa kirjan parissa enemmänkin itseohjattuna tehokurssina, joka on ohittanut kaikki aiemmat kymmenet konsultaatio- ja kurssipäivät erilaisten ohjelmien ja opettajien parissa. Oleellista oli motivoiva ilmapiiri, kattavuus, tehokkuus, soveltaminen, käytännössä oppiminen ja edut omalle organisaatiolleni. Huomattava kuitenkin on, että en ole sertifioitu kouluttaja, mutta kuitenkin olen havainnut oppineeni asiakokonaisuudet laajemmin sekä tarkemmin, kuin ohjelmavalmistajien sertifioimilla kursseilla. Sertifioituja kursseja en siis kehu, sillä olen oppinut tehokkaammin omassa ohjauksessani – toisaalta harva voisi varata sertifioitua opettajaa täyspäiväiseksi ohjaajaksi ilman kiinteitä työaikoja tai lomia esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi. Suuremmat edut realisoituvat kuitenkin vasta, kun sovellan kurssikokemuksiani omiin käytännön projekteihin. Siinä jatkan useita vuosia käynnissä olevaa digitaalisen suunnittelun sisäänajoa – uuden oppimisesta huolimatta en varmasti tule koskaan digitalisoimaan kaikkea, koska se ei ole tarkoituksenmukaista. Kuitenkin eteenpäin lähettämäni dokumentit ovat vuoden sisällä siirtymässä pääosin digitaaliseen kantamuotoon, siitäkin huolimatta, että ne lähtevät eteenpäin pääosin tulostetussa muodossa.

Miten aika erikoisen kirjan kanssa sujui ja mitä hyötyä siitä on?

Aikaa kirjaan minulla meni 400 tuntia, jonka yhteydessä tein tuhatkunta CAD-piirrosta, joten aikaa minulla meni myös AutoCAD 2017 -ohjelman käytön parissa satoja tunteja. Enimmäkseen käytin samaan aikaan sekä kirjaa että ohjelmaa. Näen kirjan siltä kannalta hyödylliseksi, että saatoin omaksua useita alalla vakiintuneita standardeja omaan käyttööni luontevasti. Suunnittelu amerikkalaisilla jalka- ja tuumamitoilla oli tehty harjoittelussa luontevaksi metristen mittojen käytön rinnalla. Huomattava on, että kaikki kirjan materiaalit ja ohjelma toimivat helpoimmillaan vain englannin kielellä. Huomattava on myöskin, että kirjan luvun ohella lukija on velvollinen tekemään päätökset standardien Atlantin ylittävästä konversioista sekä ammattialan tietoteknisestä osaamisesta. Tämän ohella päävaatimuksena ovat monimutkaiset ja laajat ammattialan soveltamispäätökset.

AutoCAD:n käytössä on sellainen strateginen näkökulma, että ohjelman käyttäminen on alalla oleva standardi, joten vaatimuksena on ammattistandardien noudattaminen. Ammattistandardien käyttö nostaa suunnittelun kilpailukykyä alan muiden toimijoiden kanssa. Käytännön tasolla tehokkuus, tarkkuus, yhteistyökyvyt ja tuottavuus lisääntyvät ja suhteessa vanhoihin suunnittelutapoihin voi arvottaa työnsä korkeammalle. AutoCAD:n käytössä amerikkalaisen mallin mukaan on puolestaan se etu, että ohjelman ollessa Amerikasta kotoisin, on siellä myös kehittynyt eniten tietotaitoa ohjelman käytön säädössä.

Miksi luen vain noin vain tuhansien sivujen manuaaleja?

Olen ennenkin lukenut tuhansien sivujen manuaaleja ja luen jatkossakin. Jos isompia sekä monimutkaisempia laitteita ja ohjelmia haluaa käyttää, kannattaa ottaa työn alle vain itse laite ja ohjelma – ilman manuaaleja ja tuhansia tunteja työtä ei pärjää. Rakennusalan ohjelmistokouluttajat ovat useammasta yrityksestä markkinoineet minulle ohjelmiensa vastaavan ajattelu- ja suunnittelutapaa, mutta minä en itse aloittanut arkkitehtuuria ohjelmista enkä näe nykyäänkään arkkitehtuuria suunnitteluohjelmista käsin. Siihen aikaan, kun tutustuin arkkitehtuuriin ja tietokoneisiin 1980-luvun alkupuolella, olivat tietokonealan suunnitteluohjelmat ja niiden tulokset nykynäkökulmasta katsoen käyttöliittymältään vaikeakäyttöisiä ja rautalankamallia. Tutustuin AutoCAD:iin ensimmäistä kertaa 1980-luvun lopussa, mutta aloitin ohjelman käytön vasta 1990-luvulla, jolloin ohjelmaan oli kehittynyt suhteellisen helppo käyttöliittymä ja tästä ajasta eteenpäin sekä ohjelma että tietokoneet ovat kehittyneet huomattavasti. Nykyään AutoCAD on CAD:n ja tietomallintamisohjelman välimaastossa. Sitä käyttävät Suomessa käytännössä kaikki suunnittelua tekevät arkkitehdit, designerit ja insinöörit. AutoCAD:llä tehdään valtaosa rakennuspiirroksista, koneista, esineistä ja kappaleista. Ennen rakennusalan suunnitteluohjelmat ja niiden vaatimat tietokoneet olivat kapasiteetiltaan nykyisten taskulaskimien tasoa, mutta maksoivat kerrostalon verran ja tilatarve vastasi omaa hallia. Nykyään CAD on muuttunut suurten yritysten tavoittamattomasta hienostelusta lähes yleisen arkisen työnteon välineeksi.

Nykyään tietokoneet ja ohjelmat ovat paitsi edullisia, pieniä ja tehokkaita, ne ovat myös mahdollistaneet isojen projektien hallinnan pienryhmälle myös sellaisissa tapauksissa, jossa vastaavaan työhön ennen tarvittiin kymmenien arkkitehtien suunnitteluryhmä. Tämä kertoo siitä nykytilasta, että pienikin edustamani yritys käyttää ajan huipulla olevia ohjelmia ja laitteistoja - kapasiteettiin nähden vähäisillä investoinneilla, käyttökuluilla ja toimitiloilla. Työni vain jatkuvat, entistä vaativammalla tasolla – tässä vaiheessa jatkan omia projekteja ja käyn läpi uusia vastaavia manuaaleja. Olen aiemmin tehnyt useita kursseja useista suunnitteluohjelmista kaikki eri opettajien ohjauksessa; paitsi olen kuullut erilaisia käyttäjiä, olen myös kuunnellut yritysten markkinointipuheilta ja käynyt testaamassa yrityksissä useimpia Suomessa käytettäviä suunnitteluohjelmia. Suunnittelun ohjauksessa myös tiiliskiven painoiset englannin kieliset käyttöoppaat ovat hyviä seuralaisia, koska opettajan tai konsultin taidot loppuvat usein kesken, varsinkin Suomessa, jossa suositaan yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä suomenkielisiä suunnitteluohjelmia. Minulla ei kuitenkaan ole nykyään harhaluuloja siitä, että voisin muutamassa tunnissa opettaa kenelle tahansa ohjelman käyttöä tai mukautumaan mihin tahansa organisaatioon tai työskentelyryhmään. Olenkin nykyään keskittynyt omaan näkökulmaani aiheesta – jokainen käyttää teknisiä laitteita ja järjestelmiä omalla tavallaan. Yleisenä haasteena onkin se, että hallitaan yleiset standardit ja tavoitteet – ja mielellään ylitetään vaatimukset.

Mitä yleishyödyllisiä suosituksia voin kirjan perusteella tehdä?

Kirjaan menee ohjelmaharjoittelun kanssa aikaa 400 tuntia korkeakouluopintopisteen vastatessa 26.7 tuntia. Työaika tämän aloituskirjan parissa vastaa siis 15 opintopistettä, joka käytännössä sekä teoriassa vastaa lyhempää määrää työviikkoja. Kuitenkin arkkitehtuurin korkeakouluopinnossa kandidaatintutkintoon kuuluu vain 4 op:n verran CAD:iä. Koulutusyritykset ja yrittäjät ovat tarjonneet lähinnä vähintään tuhannen euron hintaisia 1-2 päivän kursseja tai vastaavan hintaista konsultaatiota. Näistä näkökulmista katsoen en näe muuta suositusta alan nuoremmille sekä vanhemmille kollegoille, kuin tehdä kuten minä itse tai vanhemmille arkkitehdeille vaihtoehtoisesti ostaa alan palvelut markkinahintaan. Nuoremmille on toki aina tarjolla vaihtoehto vetäytyä alalta ja esimerkiksi siivota muutaman vuoden verran junia, hotelleja tai laivoja. Vanhemmille arkkitehdeille, joilla ei ole varaa ostaa palveluita markkinahintaan, vaihtoehtona on kesäisin kalastaa ja talvella pilkkiä. Jos ohjelmia ei pysty käyttämään soveltuvuuden vuoksi, lahjakkaille monimiljonääreille on vaihtoehtona esimerkiksi kehittää oma ohjelma ja sen ympärille vuosittain satojen miljoonien eurojen liikevaihdon toimintaa, kuten ehkä tunnetuimmassa tapauksessa nimeltä Gehry Technologies. Toki myös tuntemattomia tapauksia on ohjelmista ja pienoisohjelmista – käytännössä myös kaikki CAD:n käyttäjät joutuvat rakentamaan monenlaista peruskustomointia.

Minulla on kieltämättä ollut mielessäni monenlaisia ajatuksia sellaisesta korkeakoulusta, jossa sanotaan ohjeeksi vain ”tehdä työt tietokoneella”, mutta evääksi kerrotaan vain, että ”kursseja ei ole aikaa tai varaa järjestää”. Yleisesti määritellen korkeakoulut ovat joutuneet tunnustamaan sen tosiasian, että ne eivät pysty vastaamaan ammattialan käytännön vaatimuksiin resurssipulan vuoksi. Englannin kielen taitojen pohjaksi voisin suositella vaikka lukemaan viime vuonna lukemani pari tusinaa arkkitehtuurikirjoja, jos nykyiset kielitaidot eivät riitä. Tähän mennessä blogissa julkaisemieni kirja-arvostelujen kirjoihin ei mennyt yhteensä juurikaan enempää tunteja, kuin tähän kirjaan. Ohjelmien käyttö onnistuu myös oppilaitosversiona ja koulujen tietokoneluokissa, mutta jossain vaiheessa elämää on siirryttävä itsenäisiin lisensseihin ja laitteisiin – myös siksi, että oppilaitosten käyttösuositukset painottuvat kandidaatinopintoihin ja oppilaitoslisenssillä ei saa eikä voi tuottaa taloudellista voittoa. Käytännössä oppikirjaa ei pysty mitenkään lukemaan ilman nykyaikaista tietokonetta ja ohjelmalisenssiä. Esimerkiksi kirjan 400 tunnin työajan käyttäminen ei myöskään onnistu käytännössä oppilaitoksissa, koska tietokoneluokkien pääkäyttäjäkunta on kandidaatin tutkinnon opiskelijoita sekä koneet ovat pääosin kaikki normaaliin työaikaan jatkuvasti käytössä. Kuluja omien laitteiden ja ohjelmien käytöstä tietenkin tulee, mutta jollain marginaalilla uusia ohjelmia on kehitettävä sekä tarjottava käyttäjätukea. Maksullisen lisenssin käyttäjänä voi hyvällä omallatunnolla myös hinnoitella työtään niin, että voi kattaa kulujaan työnteostaan alusta lähtien – toisaalta pienemmissä ja perustöissä tarkat nykyaikaiset dokumentit voivat olla liian hienoja ja yksityiskohtaisia, koska niitä ei osata lukea eivätkä työtavat ole kehittyneet samalle tasolle ohjeistuksen kanssa.

Käyttäjälle AutoCAD on siltä kannalta helppokäyttöinen ohjelma, että siinä voidaan rakentaa lähes kaikki itse, ainoastaan lisäosien, pienoisohjelmien ja vastaavien rakentamiseen tarvitaan ohjelmointitaitoja. Yksinkertaisuutensa ja määräävän markkina-aseman vuoksi sitä käytetään kaikessa suunnittelussa. Ohjelmalle on teoreettisesti mahdollista rakentaa kilpaileva versio, mutta käytännössä ei, sillä itse ohjelmakoodi on gigatavuja, sisältää lukuisia tekijänoikeuksia ja patentteja, sekä valmiin lukuisten miljoonien käyttäjien asiakaskunnan. Ohjelma on tältä kannalta rinnastettavissa peruskäyttöjärjestelmiin, joille ei ole mahdollista luoda avoimen koodin ja ilmaispalvelun käyttäjäkuntaa ilman miljardien eurojen yritystukia – AutoCAD on siis käytännössä vahvassa monopoliasemassa verrattuna muihin suunnitteluohjelmiin. Käyttäjien suulla sanoen, ”ei kenelläkään olisi mitään sitä vastaan, että joku tekisi vastaavan ohjelman avoimesti ilmaiseen käyttöön, mutta kenelläkään taholla, varsinkaan pienellä, ei ole vastaavan ohjelman luomiseen ja kehittämiseen luovuutta, taitoja eikä resursseja.” Ehkä päällimmäisenä voidaan luonnehtia, että AutoCAD on käytännössä maailman ensimmäinen nykyaikaan säilynyt suunnitteluohjelma ja se on pitkäikäisimpänä säilynyt klassisessa mallissaan nykyaikaan ja on kehittynyt Autodeskin sisällä siten, että sen voidaan arvella säilyvän uusien mallinnustapojen, lisäohjelmien ja kilpailevien ohjelmistotalojen kehittyessä todennäköisesti pisimpään myös tulevaisuudessa.




<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Front PageArkkitehtuuritoimintaa/ Architecture activitiesKuvagalleriaArkkitehtuurigalleriaSuosikkilinkitOta yhteyttä/ How to contactCVJulkaisujaBlog