Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Front Page
Arkkitehtuuritoimintaa
/ Architecture activities
Kuvagalleria
Arkkitehtuurigalleria
Suosikkilinkit
Ota yhteyttä
/ How to contact
CV
Julkaisuja
Blog
Kotisivu
Työmaaseuranta yleistyy

Tekniikka edistyy. Vaikka perinteiset tekniikat toimivat edelleen, mukaan on tullut rinnakkaisia, samansuuntaisia sekä edistyneempiä tekniikoita. Tämä on varsin näkyvää työmaaseurannassa.

Kun seurasin lintuperspektiivistä 1990-luvulla työmaiden kehitystä, ei käytössäni ollut nykyajan tekniikoita. Tuohon aikaan valvontakamerat olivat kalliita ja epätarkkoja. Jatkuvat lähetykset työmailta olivat vielä hyvin harvinaisia kokeellisia projekteja. Internetissä oli tuohon aikaan yleisemmin suhteellisen harvoja reaaliaikaisia kameroita eikä niitä vielä kaupallistettu. Digitaalinen valokuvaus oli vasta tuloillaan.

Nyt uutena ilmiönä ovat tulleet pienet internettiin kytketyt kamerat, joista voidaan kaupallisella sopimuksella perustaa vaikkapa rakennustyömaita esittävä palvelu, joka havainnollistaa esim. sidosryhmille ja muista aiheesta kiinnostuneille työmaita niin, että periaatteessa yleiskuvan voi nähdä työmaalta vaivatta omalta tietokoneeltaan tarvitsematta käydä paikalla. Kuvausprojektien hinnat ovat vain murto-osa entisistä hinnoista ja saatavuus on yksinkertaista, koska internetin suoralähetyspalvelut ovat arkipäivää ja tiedonsiirtonopeus on yleisesti korkea.




Esittäisin arvion neljästä tällä hetkellä käytössä olevasta tunnetusta työmaaseurannasta Helsingissä:

1. Työmaista lyhytaikaisin lienee Kasarmikadun työmaa. Työmaan rungosta puolet on jo pystytetty. Työmaa valmistuu tämän vuoden lopulla ja samaten tämä työmaakamera lopettaa lähetyksensä. Työmaan työmaakamerapalvelusta vastaa Timespace ja Nemesol Oy:n palvelu nimeltä Raksakamera. Palvelun kamera asennuksineen sekä nettipalveluineen maksaa itse asennettuna 1200 euroa + 69 euroa kuukausimaksua tai vaihtoehtoisesti valmispalveluna 350 euroa palvelun avausmaksuna sekä 300 euroa ensimmäiseltä kameralta kuukausimaksua ja seuraavilta kameroilta 200 euroa kuukausimaksua. Palvelun hinta on korkea, mutta Kasarmitorin neljänneskorttelin kokoisissa kerrostalokohteissa kyseessä on vähäinen lisäkulu. Kuvakulma on laajakulma, noin 90 astetta vaakasuuntaan ja kattaa Helsingin horisontin.

Linkki Kasarmikadun Raksakameraan




Sivun kameralta saa hyvän yleiskuvan työmaan kehityksestä, käyttöliittymä sivulla on melko helposti ohjattavissa ja on näistä neljästä mainitsemistani työmaakameroista ainoa, joissa voi selata työmaan kehitystä ajan mukaan. Työmaa on erittäin harvinainen, koska se on uudisrakennus ruutukaava-alueella, mutta ei jää luonteeltaan poikkeukseksi, edes lähivuosina Kasarmikadulla.







2. YIT:n Tripla eli Keski-Pasilan keskuskorttelin rakentaminen kestää vuoteen 2022 ja työmaasta on nettikamerassa vain yksi kuvakulma lännestä nähtynä, jonka näkymät loppunevat kahden vuoden sisällä. Kuvasta ei hahmota kuin vain osan työmaasta, tässä vaiheessa pysäköintikerrosten rakentamista. Kuvakulma on laajakulma, noin 90 astetta vaakasuoraan ja kattaa Pasilan horisontin.

Linkki YIT:n Pasilan projektin seurantaan




Luonnehtisin käyttöliittymää hieman turhan yksinkertaiseksi, kyseessä on neljästä kamerasta ainoa, joka ei kerro lähetysaikaa. YIT:n kannattaisi näin suurikokoisen hankkeen ollessa kyseessä sijoittaa alueelle vielä lisää kameroita. Hyviä yleiskuvia voisi rajata korkeampiin rakenteisiin sijoitetuista kameroista vähän Kalasataman keskuksen tapaan.








3. SRV:n Redin eli Kalasataman keskuksen työmaasta on jatkuva live-video Hanasaaren voimalan piipun huipusta, jossa näkee suuren osan Vanhankaupunginlahdesta horisonttia myöten. Työmaa kestää vuoteen 2023. Vaikka kyseessä on live-video, on sen kuvanlaatu osin hieman epätarkka työmaan havainnointiin ja antaa lähinnä yleiskuvan. Huonolla säällä tai etelätuuliolosuhteissa kuva katoaa. Kuvasta hahmottaa suhteellisen vähän työmaan yksityiskohtia, mutta yksittäiset ihmiset ovat pieninä pisteinä erotettavissa. Kamera on noin 151 metrin korkeudella piipussa, ja kuvakulma on noin 60 astetta vaakasuunnassa.

Linkki Kalasataman keskuksen seurantaan



 

SRV:ltä on hyvää yhteiskuntavastuuta esittää työmaan kehitystä, mutta palvelussa saa vain pikaisen yleiskuvan työmaasta. Oivallus sijoittaa kamera niinkin hyvälle näköalapaikalle kuin voimalan piippuun on rakennustyömaiden seurannassa Suomessa edelläkävijä-idea.

 

 

 


 

4. Keskustakirjaston työmaakamera sijaitsee Sanomatalon tupakointiparvekkeella ja esittää 3 sekunnin välein yksittäisen livekuvan. Kuvalaatu riittää niin ikään yleiskuvan hahmottamiseen. Työmaakameran näkökenttä on osin kalansilmämäinen ja kattaa horisontin, vaakasuunnassa näkökenttä on noin 90 astetta. Työmaa kestää ensi vuoden loppuun.

 

 


Linkki Keskustakirjaston seurantaan



 

Keskustakirjaston kannalta on hyvää julkisuuskuvan hoitoa esittää työmaata avoimena lähetyksenä, koska kaavoituksesta ja arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä alkaen on pyritty vetämään kaupunkilaisia mukaan hankkeeseen. Varsinaisesta arkkitehtuuriratkaisusta on kuitenkin alan väellä monenlaisia mielipiteitä, samoin kuin koko Töölönlahden lohkon kehittämisestä: Elielinaukio, Kiasma, Rautatiehotelli, Sanomatalo, Musiikkitalo, Finlandiatalon muutostyöt, Töölönlahden neljä toimitaloa (joissa osassa on myös asuntoja), Töölönlahden puistosuunnitelma ja nyt viimeisenä osana toistaiseksi Keskustakirjasto.

 

 


 

Mitä hyötyä työmaakameroista on?

Työmaakameroista voi nähdä lähinnä yleiskuvan työmaasta ilman, että tarvitsee käydä paikalla tai nähdä suurta vaivaa päästäkseen lintuperspektiiviin katsomaan työmaan tilannetta. Siten voisi sanoa, että se parantaa työmaan turvallisuutta ja vähentää tarvetta käydä työmailla. Myös työmaata seuraavien aikaa säästyy ja heidän turvallisuutensa paranee. Työmaan seuranta myös päivittäin on yksinkertaista, seurantaan menee päivässä vain parikymmentä sekuntia vierailukertaa kohden ja sen voi tehdä näyttöpäätteellä muiden työtehtävien ohella. Lyhyt työaika mahdollistaa tiiviin seurantavälin, jolloin saatava tieto voi kasvaa.

Työmaakameroissa on paranneltavaa, sekä kuvalaadussa, että kameroiden sijoittelussa sekä niiden suunnittelussa. Toistaiseksi ilmiö on kerännyt suhteellisen vähän kiinnostusta, mutta arvioin ammattipiirien olevan palvelusta tyytyväisiä. Kuvausteknisesti työmaakameroiden resoluutio on harrastelijatasoa, samoin kontrastinsäätö ja vastaavat kuvausautomatiikkaan liittyvät tekijät eivät ole teknisesti kovin korkealla nykytasoon nähden. Työmaiden tiedotuskanavien harrasteseuranta myös yleistyy, mutta alle miljoonan euron liikevaihdon työmaille niitä ei ole tapana asentaa. Nämäkin esitellyt tällä hetkellä Helsingin tunnetuimmat työmaakamerat sijaitsevat yli 100 miljoonan euron työmailla, joista suurimman arvo on yli puoli miljardia euroa, joten raksakameran kustannukset työmaan kokonaisbudjetista ovat kustannukseltaan osaltaan 1/100,000 - 1/500,000 välillä. Työmaakameroita ei siis lainkaan kaivata vaikkapa omatoimirakentajien omakotitalokohteisiin, jossa kustannusluokka olisi esimerkiksi sadasosan paikkeilla – pienten työmaiden kuvauksia varten voi nykyään ilmoittautua mainostelevisioiden sisustus- ja rakentajaohjelmiin.

 

 

Internetlähetysten tulevaisuuden näkymiä

Kuvantoisto ja lähetykset eivät ole niin yksinkertainen ala, kun nykyään kännykkäaikana voisi kuvitella. Kansalaisille on tarjolla lähinnä heikon kuvalaadun kameroita – myöskin kameroiden käyttäjien ammattitaito on keskimääräisesti heikolla tasolla. Myynnissä on toki tavallisilla markkinoilla perusvalvontakameroita, minivakoilukameroita ja järjestelmäkameroita – mutta kuitenkin korkeimman laadun ja tason kamerat pysyvät edelleen pääasiassa valtiollisten tasojen toimijoiden halussa, viranomaiskäytössä. Nykyajan valvontakäytössä olevat viranomaiskamerat voivat lukea esimerkiksi auton rekisterikilven 5 kilometrin päästä, erottaa ihmisen parin kymmenen kilometrin päästä päivällä, nähdä pimeässä metsässä liikkuvan ihmisen yöllä parin kilometrin päästä, nähdä ihmisen seinän lävitse jne. Tuntemattomissa huoneistoissakin kannattaa olla tarkkana, sillä nykyajan pienimmät kamerat voidaan piilottaa niin huolellisesti esimerkiksi seiniin, että ne voidaan löytää vain purkamalla itse seinää. Orwellin kirja ”1984” onkin siis itse asiassa vain kevyt pintaraapaisu nykyajan valvontateknologioihin. Yhteiskunnan kannalta olisikin siten järkevää kehittää alan kotimaista ja kansainvälistä lainsäädäntöä sekä normistoa.

 

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Front PageArkkitehtuuritoimintaa/ Architecture activitiesKuvagalleriaArkkitehtuurigalleriaSuosikkilinkitOta yhteyttä/ How to contactCVJulkaisujaBlog