Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Front Page
Arkkitehtuuritoimintaa
/ Architecture activities
Kuvagalleria
Arkkitehtuurigalleria
Suosikkilinkit
Ota yhteyttä
/ How to contact
CV
Julkaisuja
Blog
Kotisivu
Toisesta asteesta korkeakouluun

Uuden vuoden ensimmäisenä kysymyksenä otan kantaa koulutusjärjestelmään. Itselleni aihe on tuttua omakohtaisten kokemusten perusteella ja olen lisäksi ollut aktiivinen järjestelmään perehtymisessä.

Ajankohtaisena julkisuudessakin olevana teemana on ylioppilastutkintojärjestelmän uudistaminen. Lukio on edelleen pääkoulutusväylä useimmille aloille, sekä ammatilliseen että korkea-asteen koulutukseen. Koulutushaku kulkee yhteishaun kautta ja itselleni tuttu on erityisesti dia-haku eli haku diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutukseen. Opetusministeriö on kritisoinut sen itsensä tavoittamattomissa olevia valmennuskursseja ja sitä, että valinta- ja pääsykokeet ovat 15 -25 miljoonan euron suuruisia vuosikulultaan.

Toisen asteen eli lukiotason koulutuksessa on erikoislukioita, joista kuvataiteen erikoiskursseja järjestävinä tiedossani on kahdeksan erikoislukiota. Suomessa on kaksi kuvataidelukiota, Helsingin kuvataidelukio ja Tammerkosken lukio. Tämän ohella Suomessa on kuusi erikoiskuvataideopetusta tarjoavaa lukiota: Lahdessa on Kannaksen lukio, joka on erikoistunut kuvataiteeseen ja muotoiluun; kuvataiteen erikoiskoulutusta tarjoaa myös Lapinlahden lukio, Savonlinnan taidelukio, Vaasan ruotsinkielinen harjoittelukoulu, Kajaanin lukio ja Töölön ruotsinkielinen lukio.

Arkkitehtuuripuolella erillistä varhaiskoulutusta Suomessa tarjoaa yksi Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu, Arkki. Se perustetiin 1993 ja toimii pääkaupunkiseudulla. Vuosittainen oppilasmäärä on 800 henkilöä. Koulutusta tarjotaan päiväkoti-ikäisille, ala-aste-, yläaste- ja lukiotasolla. Kurssimaksut ovat kohtuullisia, kysymys on lukukautta kohden 178 -233 euron kustannuksesta - kun harrasteen kustannuksia verrataan lasten urheiluharrastuksiin, puhutaan vuositasolla jopa 8700 euron kulusta (jääkiekko), 8400 euroa (taitoluistelu), 5700 euroa (jalkapallo), 5300 euroa (yleisurheilu) ja 6600 euroa (hiihto). Lisäksi on otettava huomioon, että lapsen harrastukseen kuluu huomattavan paljon vanhemman aikaa ja vaikka esimerkiksi liikunta kohottaa kuntoa, ovat loukkaantumiset tavallista menoa urheilussa ja urheilevistakin todella harvat saavat tuloja harrastuksestaan. Kun tätä verrataan arkkitehtuuriin, arkkitehtuurin varhaiskasvatusta Arkkissa saa vuosittain 800 henkeä, mutta lukion jälkeen vain 140 henkeä otetaan opiskelemaan arkkitehtuuria ja maisema-arkkitehtuuria korkeakoulutasolla vuosittain. Rakennusarkkitehtuurikoulutukseen otetaan vuosittain sisään 120 opiskelijaa. On kuitenkin otettava huomioon, että arkkitehtuuria käyttävät kaikki ihmiset maailmassa ja käyttöasteen taso riippuu lähinnä käyttäjän taidoista ja koulutuksesta.  Ottaen huomioon Suomen arkkitehtuuriperinteen lyhyen iän ja rakennuskannan painottumiseen viimeisen 70 vuoden ajalle, ei liiasta ammattiin johtamattomasta arkkitehtuurikoulutuksesta ole haittaa.

Valmennuskursseja arkkitehtikoulutukseen Suomessa järjestää pääasiassa Valmennuskeskus. Kursseja on suunnittelu- sekä piirtokokeeseen ja matematiikan kokeeseen. Molempien aineiden kurssit maksavat itseopiskeluna 470 euroa ja 109 tunnin Helsingissä järjestettävinä valmennuskursseina 1220 euroa. Tämän lisäksi tarjotaan 43 tunnin ennakkotehtäväkurssia 510 euron hintaan. Arkkitehtuurikoulutukseen näitä kursseja kannattaa käydä vain kerran, siitäkin huolimatta, että ei pääsisi opiskelemaan ensimmäisellä yrittämällä. Kovaa kritiikkiä on esitetty valmennuskurssien hinnoista, mutta kun arvioidaan sen johtavan korkeakoulupaikkaan ilman lukukausimaksua, ei kustannus ole ylivoimainen: varsinainen ongelma on opintotukijärjestelmä Suomessa, jossa opiskelijoita kannustetaan ottamaan tuhansia euroja opintolainaa vuosittain. Opintoraha on kuukausittain perustapauksessa noin 250 euroa, asumislisä on vähäisiin asumiskustannuksiin ja opintolaina on noin 400 euroa kuukaudessa - on kuitenkin huomattava, että opintolainat on maksettava myös takaisin ja opintotuen määrä rajoittuu lyhimmän keston mukaiseen nopeaan tutkinnon tekoon. Kun arvioidaan valmennuskurssien hintaa, vastaa arkkitehtuurin valmennuskurssit kolmen korkeakoulukuukauden opintolainan suuruutta. Opintovuosi on puolestaan 8-9 kuukautta. Korkeakoulukoulutus puolestaan vie minimitapauksessa vähintään 5 vuotta. On lisäksi huomattava, että koulutuksessa on päivittäisten kulujen ohella huomattava määrä muita kuluja, jotka kohoavat sitä enemmän, mitä itsenäisemmäksi työnteko muuttuu.

Opetusministeriöstä on kommentoitu, että osa koulutusvastuun alan koulutusta on siirtynyt hakijoiden itse opiskeltavaksi pääsykoevaiheessa. Itse ottaisin esille, että tämä valmentaa opiskeluvaiheen koulutukseen: useilla erikoisaloilla vastuu myös itse koulutuksesta siirtyy varsinaisille korkeakouluopiskelijoille. Viime kuukausina on ollut esillä esimerkiksi aihe, että asianajajaharjoittelua on joutunut tekemään ilman harjoittelupalkkaa. Tämä ei sinänsä ole kovin kaukana tilanteesta, joka vallitsee lukuisilla muilla aloilla: arkkitehtuuri esimerkiksi ammattina on yleensä sekä riskialtista, että myös tuotto-odotukset ovat vähäiset. Myös peruskulut normaaleina ovat suurempia kuin perinteisillä humanistisilla aloilla, joissa pärjätään ei-fyysisten työtehtävien parissa.

Eräs vertailukohde arkkitehtuurikoulutukseen on autokoulu ja lentokoulutus. Arkkitehtuurikoulutus ei ole pelkästään tietoaine, vaan myös taitoaine. Autokoulutus maksaa vähintään toista tuhatta euroa parinkymmenen tunnin koulutuksesta. Varsinaiset kulut ja riskit tulevatkin sitten autosta sekä sen käytöstä. Lentäjäura ei ole vastaava itse hallittava kertatapaus jonka lupa-asiat olisivat kevytseurannassa kuten autoilu-uralla. Lentokoulutuskurssit ovat noin 1000 tunnin mittaisia ja maksavat esimerkiksi 100.000 euroa. Vaikka useat vakioituneet lentoyhtiöt maksavat kokeneelle lentäjälle vastaavaa palkkaa, kuin pääministerille, kenraalille, arkkipiispalle, ylilääkärille, toimitusjohtajalle tai kaupunginjohtajalle, ei kyseessä ole yksinkertainen saavutettava etu: lento-operointi on hyvin kallista liiketoimintaa ja esimerkiksi yhden lentotunnin polttoainekulut voivat ylittää lentäjän kuukausipalkan. Lentäjältä vaadittava vastuu on myös korkea: terveysvaatimukset ovat kaikista ammateista korkeimmat, vähäiset sairaudet johtavat työkyvyttömyyteen ja työllisyys ei ole taattu. Tässä yhteydessä otan esille, että koulutus on kallista ja palkka ammattitaidosta ei ole varmaa. Monesti lentäjät joutuvat lentämään ilman palkkaa tai jopa maksamaan oman palkkansa, esimerkiksi harjoitteluvaiheessa. Toisaalta esimerkiksi verrattaessa lentämistä arkkitehtuuriin, yhdistävä tekijä on, että kyseessä on vaativa tekninen ala ja operoitavat kohteet ovat lähinnä muille tehtäviä sekä kalliita. Erottava tekijä tosin on, että lentoalaa ei harrasteta vastaavasti yleissivistävänä kuten arkkitehtuuria.

Pääsykokeiden suhteen oma kantani on, että pääsykokeet eivät ole tarpeettomia. Lääke- ja oikeustieteellisen pääsykokeissa ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden myös tulevaisuudessa valita opiskelijat. Jos opiskelijat tulevat suoraan lukiosta ilman pääsykoetta, niin en pidä siirtymää luonnollisena. Varsinkin lääketieteellisessä se johtaa suurempaan keskeyttämisprosenttiin. Ongelma myös on, että lukioiden oppisisällöt ovat niin suppeita, että ne eivät valmenna alalla tuttuun laajojen oppisisältöjen hallintaan.

Paremmin tuntemani ala eli soveltavat taiteet ja teknistaiteellinen ala on siten ongelmallisempaa, että pääsykokeita on vaikeaa korvata siirtämällä valinnan painotus lukioihin. Lukioissa on opetuksessa henkilöstövaje ja sen vuoksi pääsykokeiden poisjättäminen jättäisi opiskelijat lukio-opetuksen alueellisten erojen vuoksi hyvin eriarvoiseen asemaan. Siirtymä pelkkien lukion kurssien ja erikoisopintojen pohjalta korkeakouluopintoihin ei toimi – opiskelijoita vaaditaan suurempaa alan hallintaa.

Pääsykokeissa taideopetukseen on huonot puolensa, mutta lukioilla ei ole taloudellisia resursseja järjestää korvaavaa suunnitelmaa. Taidelukioita on vähän – kuvataiteen erikoislukioita on vain kaksi ja kuvataiteeseen sivutoimisesti erikoistuneista lukioita on kuusi. Arvioitaessa koko maata, jossa on vajaa 400 lukioita, ei alueellinen tasa-arvo toteudu ja pääsykokeiden lopettaminen jättäisi opiskelijat koko maassa alueellisen eriarvoisuuden vuoksi hyvin eriarvoiseen asemaan. Pääsykokeiden järjestäminen on vastaavasti edullisempaa ja ammattitaitoisempaa, kuin valinnan siirtäminen lukioihin – valinnan siirtäminen lukioihin johtaa harvojen taidelukioiden muuttumiseen 3 vuoden valmennuskursseiksi ja muissa lukioissa mahdottomiin vaatimuksiin opettajille. Mitä arkkitehtuuriin tulee, niin Suomessa on vain yksi arkkitehtuurikoulu Arkki, joka pitemmän päälle maksaa vanhemmille enemmän kuin itseopiskelu ja valmennuskurssit, tämäkin koulu on vain Helsingin seudulla. On epätodennäköistä, että pienemmät kunnat ja lukiot ostaisivat Arkkin opetusmateriaaleja, kun muihinkaan ylimääräisiin oppimateriaaleihin ei ole nykyään varaa.

Selvää on joka tapauksessa ne faktat, jotka ovat vallinneet Suomessa pitkään: koulutus on tähän mennessä ollut Suomessa suhteellisen edullista opiskelijoille ja Suomessa pyritään järjestämään laajasti koulutusta sekä myös melko pitkälle. Sama asia kuin ennen on, että mitä pitemmälle erikoistunutta koulutusta hankkii, sitä enemmän siinä on riskejä ja sitä enemmän se vaatii sekä opiskelijalta että vanhemmilta, paitsi aikaa, myös resursseja ja ominaisuuksia. Erikoisaloilla vallitseva todellisuus on selkeästi erilaista, kuin arkijärjellä ja humanistisella näkökulmalla tarkasteltuna voisi kuulostaa.

Omana taustanani on, että olin ennen kouluikää harrastanut piirtämistä sekä suunnittelua ja vasta myöhemmin hyötynäkökulmista kehittyi näkemys, että piti kehittää tavoitteet, jotka johtavat laajempaan omaan sekä yleiseen hyötyyn. Pelkkä piirtely on kuvataidetta, kun taas arkkitehtuuri on lähtökohtaisesti kutsumustyötä. Keskittyminen kapeaan näkökulmaan ja toimenkuvaan on harrastamillani aloilla harvinaista – en toki osannut kouluaikoina ennustaa, kuinka laaja-alaisesti ja erityisesti vaihtelevasti ammattialaa pitää vanhempana harrastaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Front PageArkkitehtuuritoimintaa/ Architecture activitiesKuvagalleriaArkkitehtuurigalleriaSuosikkilinkitOta yhteyttä/ How to contactCVJulkaisujaBlog