Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Front Page
Arkkitehtuuritoimintaa
/ Architecture activities
Kuvagalleria
Arkkitehtuurigalleria
Suosikkilinkit
Ota yhteyttä
/ How to contact
CV
Julkaisuja
Blog
Kotisivu
Kahtamoiset

Tuon esille kaksi ensi vuonna ajankohtaista kirkkoa Etelä-Karjalassa sekä niiden suhdetta muuhun maailmaan. Kirkot pohjautuvat kahtamoisen malliin, joka oli suosittu 1700 -1800 luvuilla Itä-Suomessa. Samalla käsittelen kirkkorakentamisen ajankohtaisia aiheita. 



 

Lappeen Marian kirkko

Lappeenrannan Lappeen Marian kirkko otettiin käyttöön 1794. Kirkon suunnittelija on Juhana Salonen. Hirsiseinäisen kirkon kattorakenne on keskeltä alhaalta kannattelematon palkkien sitoma oleva tila ja pohjan perushahmo on kaksinkertainen ristikirkko eli kahtamoinen. Kirkko kuuluu Museoviraston määrittelemään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaupungin edellinen Linnoituksen pääkirkko paloi salamaniskusta 1790 ja uusi kirkko sijaitsee nykyisessä kaupungin keskustassa. Kirkkoa muokattiin 1800-luvulla ja nykyinen asu valmistui 1929. Kirkon sisätilat ovat suhteellisen matalat ja tilakonsepti ei ole niin hyvin hallittu kuin ulkohahmo. Siitä huolimatta rakennekonsepti kiehtoo, sillä sisätila levittäytyy ulkoseinien varaan.



Kuvassa Lappeen Marian kirkon sisätila.





 Kuvassa Lappeen Marian kirkko nähtynä kaupungin pääpuiston suunnasta.



Parikkalan kirkko

Parikkalan kirkko on Lappeen kirkon tapaan kaksoisristikirkko eli kahtamoinen. Paikalla on vuodesta 1690 ollut kolme kirkkoa, joista nykyistä edellinen paloi salamaniskusta 1808. Kirkon rakenne on erittäin vaativa – kattoa kannattaa ullakon sisäisten rakenteiden ohella keskisesti sijoitetut neljä osin vinoa pylvästä. Kirkon päärakentaja on myös Juhana Salosen poika Matti Salonen, joka luonnosteli alkumallin, mutta rakentamisen laatua nosti Suomen Suuriruhtinaskunnan yli-intendentin Charles Bassin (1772-1840) pääsuunnitteluosuus 1813. Parikkalan kirkkoa laajennettiin sekä muokattiin useassa vaiheessa – nykyinen asu valmistui 1971. Kirkon sisätilat ovat yllättävän avarat ja rakenteellisesti kiehtovat. Pätevän arkkitehdin osuus suunnittelussa on selkeä etu.




Kuvassa Parikkalan kirkon sisätila.





Lappeenrannan ajankohtaisuus

Ajankohtaiseksi Lappeen Marian kirkon tekee Lappeenrannan keskustan tiivistäminen ja täyttäminen – viereen nousee Arkkitehtitoimisto Timo Vuoren suunnittelema 8-kerroksinen asuin kerrostalo, jonka alimmissa kerroksissa on liiketilaa ja kellarissa pysäköintitilaa. Mielestäni uudisrakennusta puoltava ainoa arkkitehtuurinen argumentti on kaupunkilaisten kirkon omavalvonnan parantaminen.



 Kuvassa uudisrakentamista kirkon ympärillä.

Ympäristölle on siten vähän tehtävissä, että Lappeenranta on sotien jälkeen kehittynyt samalla pura-rakenna-metodilla kuin muukin Suomi. Alustavasti jo viime vuosikymmenillä kirkon ympäristön rakentamistehokkuus on kasvanut ja tämä on laskenut kirkon tornin arvokkuutta nähtynä linnoituksen suunnasta.




Kuvassa Lappeenrannan keskustarakentamista nähtynä linnoituksen suunnasta.




Parikkalan ajankohtaisuus

Ajankohtaiseksi Parikkalan kirkon tekee se, että ensi vuonna kirkon valmistumisesta on kulunut 200 vuotta. Kirkon pääjuhla järjestetään 20.8.2017. Loppuvuodesta 6.12.2017 vietetään myös Suomen itsenäisyysjulistuksen satavuotisjuhlaa. Myös Lutherin reformaation teeseistä on ensi vuonna kulunut 500-vuotta – Luther esitti teesinsä 31.10.1517.




Kuvassa Parikkalan kirkon ulkonäkymä.

 

Ylivieskan rakennushaaste

Ylivieskan kirkko valmistui 1786, sen nykyasu oli peräisin vuodelta 1892, mutta rakennus tuhoutui tulipalossa 26.3.2016. Ylivieskan seurakunta päätti, että he rakentavat uuden kirkon. Suunnittelusta tullaan järjestämään jossain muodossa arkkitehtuurikilpailu. Alan ulkopuoliset ovat monesti kysyneet, miksei enää rakenneta samalla tavoin kuin ennen ja miksei voisi rakentaa samanlaisia kirkkoja kuin 200 vuotta sitten? Parikkalan kirkon alkuperäinen valmistumisaika oli yksi vuosi, Lappeen kirkon kaksi vuotta. Voisiko vastaavaa kirkkoa rakentaa Ylivieskalle vastaavassa ajassa kuin kaksi vuosisataa sitten?

Rakentaminen etenee prosessina nykyään toisilla tavoilla kuin ennen, samoin suunnittelua ohjaavat määräykset ja ohjeet ovat muuttuneet. Suunnitelmat on hyväksyttävä siten, että esimerkiksi rakennesuunnitelmat on laadittava olemassa olevien rakennesuunnittelun mallien pohjalta. Toki ei olisi ylivoimaista laatia esimerkiksi Tekla-rakenneohjelmalla malli hirsikirkosta, mutta laatiminen on monin verroin työläämpää, kuin aiempi kirkonrakentaminen, myöskin koska se vaatisi pohjalle lisää tutkimusta ja kehittelyä. Myös materiaalien toimitusketjut ovat muuttuneet ja nykyaikaisissa toimitusketjuissa rakennusmateriaalien kustannukset ovat eri luokkaa kuin ennen. Rakentaminen perinteisillä tekniikoilla on itse asiassa kalliimpaa, sillä käsityövaltainen materiaalien valmistus on työläämpää kuin teollinen valmistus ja asennus. Ammattitaitoista työvoimaa on hajallaan eri puolella maata ja työlainsäädäntö, kuten työturvallisuusmääräykset ovat muuttuneet. Työmaatyön kannalta eräs keskeinen muutos on telineiden, nostamistapojen ja työvälineiden muutokset. Rakennusalan yleiset lait ja standardit ovat nykyään määritetty eri tavalla – esimerkiksi laadunvalvonta ja rakennuslait ovat nykyään laajoja kokonaisuuksia, joihin on vaikeaa saada poikkeuslupia. Periaatteessa jos Ylivieska haluaisi rakentaa vanhan kirkon rekonstruktion, olisi heidän ensisijaisesti unohdettava suunnittelukilpailu ja otettava yhteyttä arkkitehteihin ja pyydettävä käytännössä työyhteenliittymältä suunnitelma kirkon rekonstruktiosta – tällaista ei toisin ole vielä tapahtunut Suomessa sotien jälkeen. Perusongelmana on, että rekonstruktiotyö ei ole ilmaista, se edellyttää laajaa monialaista osaamista ja on kalliimpaa kuin nykyaikaisia malleja noudattava standardirakentaminen. Kuluja tulisi heti alusta lähtien ja suunnittelutyön osuus kokonaisurakasta olisi keskimääräistä paria prosenttia huomattavasti kalliimpaa.

Suomen kirkkoarkkitehtuurissa haasteena on siis ylläpitää olemassa olevaa rakennuskantaa. Näyttäviä kirkkoja Suomessa on lukuisia. Esimerkiksi Kerimäen kirkko, joka on esillä kuvagalleriassani, on maailman suurin puinen kirkkorakennus ja pohjautuu kahtamoisen perinteeseen. Se kertoo, että pienikin maa voi onnistua jossain, vaikkakin esimerkiksi Milanon katedraalin arkkitehtuurinen maine sekä mittakaava ovat eri luokkaa. Kivistä ja puista rakennusta ei kannatakaan verrata toisiinsa. Kahtamoisen kirkonrakentamismalli kertoo, että Suomessa on kehittynyttä perinnettä vaativien puurakenteiden suunnittelussa ja ylläpidossa. Riittääkö tämä perinne tukemaan Ylivieskaa ja miten tästä tehdään kansallisia päätöksiä, selviää tulevan vuoden aikana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Front PageArkkitehtuuritoimintaa/ Architecture activitiesKuvagalleriaArkkitehtuurigalleriaSuosikkilinkitOta yhteyttä/ How to contactCVJulkaisujaBlog