Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
WWII - 80

Tänä syksynä olen muistelemassa 80 vuoden takaisia tapahtumia Euroopassa, liittyen Toisen maailmansodan alkuun.

Päivälleen 80 vuotta sitten Toinen maailmansota lasketaan alkaneeksi Saksan edetessä sotaan Puolaan näytösmaisessa selkkauksessa. Tapahtumissa viitataan rajaselkkaukseen 1. syyskuuta aamuyöllä, joka johti salamasotaan, hyökkäykseen joka oli laajasti ja tarkasti suunniteltu. Kuukauden loppupuolella Puola oli jo jaettu Saksan ja Neuvostoliiton kesken.

Näin vajaa vuosisata myöhemmin lienee historiankirjoituksessa helppoa kertoa kehityskulusta Toiseen maailmansotaan, mutta olen viime aikoina miettinyt, millainen tilanne oli sen ajan näkökulmasta:

Jo vuosikymmenen ajan ennen sotaa oli nähty, että Versaillesin rauhansopimuksen ehtoja sotilaallisen varustelun rajoittamisesta oli rikottu. Kansainvälinen asevarustelu oli ollut täydessä vauhdissa jo viitisen vuotta. Diplomaattiset sopimukset sotilaallisista rajoista Saksan ja Britannian kanssa oli havaittavissa osin nimellisinä. Itse asiassa pieni Suomikin auttoi Saksaa tässä asevarustelussa.

Suomen osalta taustana sotaan voi muistella 31.3.2019 Helsingin Sanomissa ollutta artikkelia ”Tästä ei ole Suomessa juuri puhuttu: tasan sata vuotta sitten suomalaiset toteuttivat Pietarissa terroritekojen sarjan, jolla haluttiin hävittää koko kaupunki”, jossa otsikon mukaisesti kerrottiin 1919 inkeriläisten siviilien ja suomalaisten upseerien yrityksestä tuhota Pietarin kaupunki. Samoihin aikoihin itsenäisen Suomen parituhatta sotilasta taisteli Neuvostoliitossa heimosodissa tavoitteenaan liittää suomensukuisten alueita osaksi Suomea. Nämä olivat taustatekijöitä, jotka itse asiassa toimivat pitkällä tähtäimellä enemmänkin Suomea vastaan.

Suomen poliittinen ilmapiiri 1932 näki Neuvostoliiton poliittisen kommunismin niin suurena uhkana, että maassa oli kumousyritys, poliittisia kahakoita ja jopa äärimmäistä poliittisesti motivoitunutta väkivaltaa. Pelon kohdistuessa kommunismiin, Suomen lehdistöä, sananvapautta ja yhdistysvapautta rajoitettiin useaksi vuodeksi. Samoihin aikoihin Saksassa oli nähtävissä äärimmäistä poliittista järjestäytymistä, mielipiteiden rajoittamista ja juutalaisiin, kommunisteihin ja oppositioon kohdistuvaa vainoa. On kuitenkin muistettava, että matkustamista ja liikkumista rajoitettiin kaikkialla maailmassa tuohon aikaan ja se asetti rajoitteita tavoilla, joita ei enää muisteta. Saksa oli perustanut keskitysleirejä jo niin varhain kuin 1933, mutta tuolloin kyse ei ollut vielä tuhoamisleireistä. Kehitys oli kuitenkin tuolloin jo ennakoitavissa.

Saksan marssi Puolaan ei itse asiassa olisi ollut tuohon aikaan suurikaan yllätys. Espanjassa oli sodittu jo kolme edeltävää vuotta, jonka aikaan neuvostojoukot ja saksalaiset olivat testanneet aseitaan vastakkaisilla puolilla. Vuonna 1936 saksalaiset lopettivat Versaillesin rauhansopimuksessa määrätyn Ranskan puskurivyöhykkeen. Itävalta liitettiin Saksaan 1938, ja saksalaiset joukot varmistivat Ensimmäisessä maailmansodassa erotettujen maiden sulautumisen yhteen. Samana vuonna saksankielinen osa Tšekkoslovakiasta liitettiin Saksaan, seuraavana vuonna vastaava osa Liettuasta. Ennen virallista Toisen maailmansodan alkua Eurooppa oli jo sodassa, sotaa kävivät myös Italia Afrikassa, Japani Kiinassa ja Kiina Mantšuriassa. Ei voisi siis sanoa, että Toinen maailmansota alkoi ennakoimattomasti.

Ei tule siten yllätyksenä, että Suomessakin oltiin 80 vuotta sitten erittäin huolestuneita tulevaisuudesta. Kesä 1939 oli ennätyslämmin. Elokuun keskilämpötila oli rannikolla 20 astetta. Edessä oli kuitenkin jäätävä talvi. Kaikkein suurin ongelma oli kuitenkin, että aivan kuten säähän, oli myös poliittisella tasolla kehittyvään tulevaisuuteen vaikuttaminen lähes yhtä vaikeaa. Pieni yksittäinen maa ei voinut pysäyttää sitä valtavaa koneistoa, joka oli raksuttamassa eteenpäin kohti tuhoa.

Mitä Toisesta maailmansodasta voisi sitten oppia? Ensimmäinen opetus on, että tulevaisuus on epävarma ja maailma ei ole luotettava. Toiseksi voidaan havaita, että Euroopassakin soditaan, myös Toisen maailmansodan jälkeen. Kolmanneksi voidaan tehdä se johtopäätös, että kukin aika luo itse omat ongelmansa. Tähän mennessä suurin 2000-luvun aikainen Toiseen maailmansotaan verrattavissa oleva uhka on ollut sodat ja ääriliikkeiden nousu Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Suurin virhe on ollut länsivaltojen mukaantulo alueelle sillä asenteella, että alueella olisi ollut vain vääriä johtajia, joita heidän tulisi poistaa vallasta - seurauksena on ollut ongelmien laajeneminen.

Olen viime vuosina pitänyt väärintulkintana puheita siitä, että maailmassa olisi poliittisia yhden johtajan ohjaamia kansoja, jotka ovat vaarassa joutua suoraan laajaan konfliktiin. Yksittäiset johtajat voivat itse vaikuttaa asioihin nykyään äärimmäisen vähän ja maailma on peruuttamattomasti muuttunut. Vallan ja tiedon hajautuminen on saattanut kyseenalaiseksi myös perinteisen valtioinstituution. Nykyajan maailma on entistä hajanaisempi, mutta se asettaa riskin valtioiden kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä keskeisistä asioista. Yksittäinen valtionjohtaja ei voi enää johtaa satoja miljoonia ihmisiä ja tiedon sekä päätöksenteon hajautuminen ei nykyaikana mahdollista yhden johtajan maita. Suhtaudun käytännössä hyvin epäilevästi maihin, jotka väittävät olevansa yhden johtajan maita – todellisuudessa päätösvalta on jossain taustalla.

Katsoen historiaan on huomattava, että vaikka historia toistaa itseään, tapahtumat eivät koskaan toistu sellaisenaan vaan muuttuvat ajan mukana. Olen tänä vuonna pelannut yli tuhat erää shakkia ja ottelut ovat kehittyneet entistä erilaisemmiksi kuin edelliset, vaikka puitteet ovat pysyneet samoina. Itselläni on tavoitteena pelata edellisiä vaikeampia otteluja ja nopeammin – häviöt ovat olleet harvinaisia, koska tavoitteeni ei ole pelata ammattilaistasolla. Ensisijaisesti viittaisin kuitenkin ajattelun jatkuvaan tarpeeseen kohdata uusia ennakoimattomia älyllisiä ongelmia. Tulevaisuuden suuremmat konfliktit voivat olla sellaisia, joissa hyväkään tahto ei auta: jos ympäristövahingot ja globaali luonnon kantokyvyn massiivinen ylittäminen muodostuu hallitsemattomaksi kriisiksi, niin edes hyvillä poliittisilla aikomuksilla ei voida poistaa sitä vääryyttä, jota huolimattomat päätökset ovat jo kauan pohjustaneet. Kolmatta maailmansotaa ei kenties koskaan aloiteta, mutta on mahdollista, että tulevaisuudessa on edessä suurempi ja vaarallisempi maailmanlaajuinen taistelu jonka seuraukset ovat vastaavia.

1.9.2019

 





<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog