Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
Vaalit 2019

Eduskuntavaalit ratkeavat tänä viikonloppuna. Arvioin aihetta.

 

Puoluejärjestelmä

Suomen puoluejärjestelmä on monipuoluejärjestelmä. Maailmalla tunnetaan yleisemmin esimerkiksi yksipuoluejärjestelmiä kuten Kiina ja Pohjois-Korea, joissa yksi puolue päättää kaikesta. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä – vaikka muut puolueet eivät ole kiellettyjä, poliittisen järjestelmän rakenteellisesta syystä ne eivät vain ole edustettuina valtakunnallisella tasolla. Venäjä on Suomen tapaan monipuoluejärjestelmä, mutta kuten Yhdysvallat, se on presidenttikeskeinen liittovaltio. Huomattavaa on, että Suomea lukuun ottamatta näissä kaikissa mainitsemissani muissa maissa oman maan kritisointi on lainsäädännöllisesti rajoitettua. Kuinka kriittisiä suomalaiset sitten ovat?

Suomen puoluejärjestelmä nojaa pitkälti Venäjän vallan aikaiseen eduskuntauudistukseen 1907 ja sen jälkeen jatkuneeseen kehitykseen, jossa vallankäyttö ja päätöksenteko ovat toisen maailmansodan jälkeen hajaantuneet. Kehitys on siis ollut päinvastainen kuin Neuvostoliiton jälkeisellä aikakaudella Venäjällä, jossa valtaa on pyritty keskittämään presidentille. Kysyä kuitenkin sopii, voiko kukaan uskoa, että yksittäinen ihminen pystyisi koskaan päättämään miljoonien ihmisten asioista? Yhdysvalloissa tätä ongelmaa on hahmotettu termillä ”Deep State”, joka tarkoittaa taustalla olevaa vaikutusvallan verkostoa, joka toimii itsenäisesti suhteessa valtion poliittiseen johtoon nähden ajaen omia päämääriään ja tavoitteitaan. Esimerkkinä tästä ovat asevoimien hallinto, valtion viranomaiskoneisto sekä hallinnon virkamiehet. Joskus taustavoimat toimivat itsenäisesti suhteessa valittuihin poliitikkoihin aiheuttaen esteitä, vastustusta ja politiikan muuntamista tai erilaiset intressitahot toimivat itsenäisesti suhteessa hallintoon. Maailmanpolitiikassa tunnetaan jopa olemassa olevien valtioiden korvaantumista taustaverkostojen ottaessa vallan.

 

Suomen puolueet

Ennemmin kuin näkyvä taustaverkosto, Suomessa ehkä ensisijainen ongelma on laajalti suosittujen johtajien puute, tehottomuus ja muutossuuntien havaitseminen pääasiassa jälkikäteen. Vuonna 1907 perustetut puolueet ja niiden jatkajat edustavat nykyeduskunnassa 64.5 % kansanedustajista. Seuraavassa arvioin lyhyesti puolueita ainoastaan omasta näkökulmastani, jota voisi luonnehtia sitoutumattomaksi. Puolueiden tunnuksia käytetään kuvituksessa ainoastaan havainnollistavassa mielessä viittaamaan puoluejohtajien edustamaan puolueeseen ja vastaamaan kysymyksiin siitä, mitä puolueiden tunnukset edustavat graafisella tasolla.

 

Keskusta



Keskustapuolue on muuttunut maaseutupuolueesta valtakunnalliseksi yleispuolueeksi. Hallitusvastuu tulee näissä vaaleissa tarkoittamaan protestoivia äänestäjiä.


Kokoomus



Kokoomus on Keskustan tavoin pyrkinyt siirtymään yleispuolueeksi ja on niin ikään ollut hallitusvastuussa.

 

 

 

Kristillisdemokraatit



Kristilliset ajaa kristillistä arvopohjaa, mutta on perinteisesti ollut pieni puolue osin samaan arvopohjaan tukeutuvan Kokoomuksen ja Keskustan kanssa.

 

 

 

 Perussuomalaiset

Perussuomalaiset ovat Kristillisdemokraattien kanssa samana aikakautena syntynyt pienpuolue, joka vuoden 2011 eduskuntavaaleissa syntyi uudeksi pääpuolueeksi. Puolueella ei ole akateemista ideologiaa.

 

 

 

RKP



Svenska Folkpartiet vill att Finland ska vara ett tvåspråkigt land också i framtiden. Partiets betydelse har minskat efter engelska har fått en större roll i utbildingssystemet och i internationella sammanhang.

 

 

SDP



SDP oli alun perin suomalaisista puolueista suurin, mutta sen merkitys on vähentynyt kaikkien puolueiden omaksuttua samoja arvoesiintymisiä. Viime vaalien häviäjä on kuitenkin kääntymässä tulevien vaalien voittajaksi ja suurimmaksi puolueeksi, mutta hallitusneuvotteluista ennustaisin vaikeita, sillä SPD:n perinteiset hallituskumppanit eivät näytä saavan määräenemmistöä ja puolue on ollut ennen vaaleja vahvassa oppositioasemassa Keskustan ja Kokoomuksen kanssa.

 

 

Sininen tulevaisuus



Sininen tulevaisuus on Perussuomalaisista erkaantunut poliittinen puolue, jolla ei ole kansanedustajien määrää vastaavaa yleistä suosiota.

 

 

 

 Seitsemän tähden liike



Seitsemän tähden liike on lähes yksinomaan Väyryseen nojaava puolue, minkä vuoksi sille on käynyt samoin kuin pienpuolueille.

Puoluetuen jakaminen ainoastaan kansanedustajapaikkojen mukaan on Suomessa johtanut kehitykseen, jossa pienpuolueita syntyy ja loppuu jatkuvasti. Vanhoja puolueita myös jatketaan uusilla nimillä, vaikka ne eivät saa edustajia. Yleisen ennusteen mukaan minipuolueet saavat Suomessa yhden tai korkeintaan kolme kansanedustajaa.

 

Vasemmistoliitto



Vasemmistoliitto on ideologisesta vasemmistosta kehittynyt SDP:tä pienempi arvopuolueeksi muuttunut puolue, jolla on oma kannattajakuntansa. Samoin kuin SDP:n tapauksessa – muut puolueet ainakin ennen vaaleja tuovat esiin samoja arvoja ja lupaavat tukea kaikille. Euroopan Unionin ja globalisaation myötä ideologinen toimintaympäristö on muuttunut. Suomen eduskunnassa ei ole vuosikymmeniin ollut enempää kuin kaksi vasemmistopuoluetta ja ne ovat molemmat maltillisia.

 

 

Vihreät



Öljykriisin jälkeisistä ympäristöliikkeistä puolueeksi kehittynyt Vihreät on rakentanut yleisesti kiinnostavan ideologian. Vihreiden asemaa on heikentänyt se, että kaikki puolueet ovat omaksuneet samankaltaisen retoriikan ympäristönsuojelusta. Vihreiden joukossa on radikalisoituneita ideologioita, jotka eivät kuitenkaan vaikuta valtapolitiikkaan, mutta ovat herättäneet huomiota.

 

 

Puolueiden logot

Puolueiden logoilla on graafisen suunnittelun asiantuntijan näkökulmasta oleellinen merkitys puolueiden synnyttämään mielikuvaan. Nykyaikaisella sähköisen viestinnän aikakaudella kaikilla edellä esitetyillä kymmenellä logolla on edellytyksiä toimia sähköisessä viestinnässä. Tässä jakaisin logot muutamaan tyyppiin:

Puhtaasti tekstilogoa edustaa Vihreiden logo, jossa on käytetty kahta erityyppistä kirjainleikkausta – vahva suomenkielisellä ja kevyt ruotsinkielisenä.

Ainoa logo, jossa kuviomerkki on läpikuultava on Vasemmistoliiton logo. Vastaavasti vähiten graafisia erikoistehosteita käyttää Seitsemän tähden liikkeen logo, mutta siinä on eniten elementtejä.

Keskusta, Kokoomus, Kristilliset, RKP, Sininen Tulevaisuus, Seitsemän tähden liike ja Vasemistoliitto nojaavat logoon, jossa on puolueen nimi ja osin esittävä tunnusmerkki. Varauksella näin on myös SDP.n suhteen.

Typografiaan ja täysin abstraktiin taustaan viittaa Perussuomalaisten logo. Sininen tulevaisuus käyttää osin typografiaan viittaavaa abstraktia monimerkityksellistä kuviota. Samoin typografiaan viittaa myös Kristillisdemokraattien logo. Puhdasta typografiaa käyttää vain Vihreät.

Konkreettiseen eläin- tai kasvimaailmaan viittaavat Keskusta, Kokoomus, RKP, Seitsemän tähden liike ja Vasemmistoliitto.

Suomen puoluekentän jakautumisen porvaripuolueisiin ja vasemmistopuolueisiin on kuin olisi päätetty siten, että Kokoomus ja Keskusta käyttävät kasviaihetta kun taas SDP ja Vasemmistoliitto käyttää sekä pyöristettyä että kulmikasta massaa.

Kaikkien logojen suunnittelijat ovat olleet graafisen suunnittelun ammattilaisia, mutta taustalla on erilaisia tavoitteita ja mielipiteitä. Graafisen ilmeen suunnittelu puolueen kokoiselle organisaatiolle on suuritöinen urakka, sillä viestintä kattaa tyypillisesti kaikki graafiseen ilmeeseen kuuluvat osa-alueet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog