Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
Kultainen remontti

Helsingin kaupunki on päättänyt investoida kalliiseen kiinteistönhoitoon.

Tällä kertaa kyseessä on taas Finlandiatalo, jonka remontin uudeksi hinnaksi kerrottiin alkuviikosta 119 miljoonaa euroa. Tämä remontti on siltä kannalta väistämätön, että kulttuuripäättäjät ovat betonoineet Helsingin keskustan vanhojen arvorakennusten korjauksen yksi toisensa jälkeen, vaikka taloja käyttäessä ei tulisi mieleen, että rakennuksia tarvitsisi korjata. Kiinteä linja on myös tarkoittanut joka kerralla nousevia kustannusarvioita, joilla on yleensä ollut tapana kasvaa moninkertaisiksi. Tuoreessa muistissa helsinkiläisillä on kuluiltaan lähes kaksinkertaistunut Länsimetro ja Eduskuntatalon remontti, samoin suunnitellun pikaraitiotien nelinkertaistunut hinta.

Havainnollistan Finlandiatalon remontin hintaa sillä, että se maksaa saman verran kuin 3,1 tonnia kultaa. Pienin kullan muoto on lehtikulta, joka on äärimmäisen ohut metallilevy. Finlandiatalon remontin hinnalla koko talon kaikki sisäpinnat lattiasta kattoon ja kaikki ulkopinnat seinistä kattoihin voitaisiin päällystää ohuella lehtikullalla, jota riittäisi todennäköisesti myös pihoihin ja puistoväyliin. Voitaisiin siis todeta, että kulttuurivirkamiesten ja päättäjien mielestä tämä hinta kannattaa Finlandiatalon remontista maksaa. Minun on itse vaikeaa nähdä näin kalliin remontin tarpeellisuutta, sillä en ole tehnyt kuntokartoitusta tai edes nähnyt sen raporttia. Mielestäni tällä hinnalla remontti pitäisi tehdä kuitenkin sillä tavalla muodista välittämättä, että sitä ei kahden vuosikymmenen kuluttua tarvitsisi muotisyistä tehdä uudelleen. Jos esimerkiksi Finlandiatalon kaikki pinnat päällystettäisiin kolmella tonnilla lehtikultaa, käytäisiin ne rapsuttamassa melko pian pois – tulonlähde olisi varmempi kuin kioskien raaputettavat arpakupongit.

Mikä Finlandiatalon remonttisuunnitelmissa ehkä eniten haittaa on se, että mielestäni talo toimii jo nyt riittävästi ja rakennusta on jatkuvasti remontoitu 90-luvulta alkaen. Käyttäjien ja maksajien kannalta ongelmana on, että he eivät käytännössä tulisi huomaamaan remonttia erityisemmin, vaikka kulut olisivat samoja, kuin jos talo vuorattaisiin kauttaaltaan kullalla. Finlandiatalo on pääasiassa tapahtumapaikka ja sen tekniikka riittää jo nyt kaikkiin tapahtumiin, joten on vaikeaa nähdä miksi alun alkaen metodologisesti rakennusvirheitä täynnä olevan rakennuksen korjaamiseen pitäisi käyttää näin paljon rahaa. Rakennustaiteellisesti arvot ovat kuitenkin kiistattomat.

Finlandiatalon remontin korkeat kulut kannattaa suhteuttaa myös muihin menoihin. Esimerkiksi SRV ilmoitti tänään 40 miljoonan euron tappiot Kalasataman kauppakeskuksen rakentamisesta (katso kirjoitus 30.10.2018). Vierastan kotimaassa käyttämästä kauppakeskuksesta vierasperäistä termiä REDI, joka ulkomailla tunnetaan esimerkiksi termillä ”Regiones Estrategicas de Defensa Integral” eli vuonna 2008 perustetut Venezuelan kiinteät strategiset puolustusalueet. Näin ulkomailla REDI voitaisiin tuntea määritteellä ”Active National Defence Forces” eli ”ANDF”.

Finlandiatalon remontin kulut vastaavat yhtä tapaturmaisesti pudonneen hävittäjän arvoa (katso kirjoitukset 23.9.2016), joten siltä kannalta voi katsoa yli 100 miljoonan sijoituksen kaupungin tunnetuimmassa talossa olevan vähäriskinen verrattuna muihin yhteiskunnan menoihin. Yhtä helsinkiläistä kohden Finlandiatalon remontti maksaa 190 euroa, mikä ei ole suuri summa ottaen huomioon verokertymän epätasaisen jakautumisen tasaisella kunnallisveroprosentilla ja Helsingin kiinteistöverojen merkittävän osuuden kaupungin tulonmuodostuksessa.







 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog