Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
Museonpätkä

Moni helsinkiläinen on viime päivinä käynyt katsomassa Kreivi Draculan linnaa.




Kuvassa on esitettynä valoinstallaationa se, miltä Kreivi Draculan linna saattaisi näyttää.

Helsingissä on käynnissä Lux-valotaidetapahtuma, mutta edelleen harva tulee miettineeksi, että Helsingissä on valotaidetta yleisesti saatavilla jokaisena päivänä ympäri vuoden.

 

 

 

 

 

 

Tässä on esimerkiksi kuva siitä, miltä Mannerheimintie näyttää normaalipäivänä normaalivalaistuksessa:



Moni varmaan on miettinyt sitä, että miten tämä liittyy Museonpätkään?








Tässä kuvassa on näkymä Mannerheimintieltä normaalissa liikenteessä. Moni varmaan tunnistaa punaisen pohjoisjulkisivun olevan sama kuin vihreänhohtoinen Kreivi Draculan linna. Juuri sen jatkoksi kuvassa oikealle Kansallismuseo suunnittelee laajentavansa tilojaan.

 

Kansallismuseo valmistui 1910 Nikolai II myöntämällä rahoituksella ja osittain myönnytyksenä Suomen kansallisille vaatimuksille. Kun Nikolai II vieraili Helsingissä 1915 on oletettavaa, että hän vieraili myös Kansallismuseossa. Nykyään museossa on harvinaisuutena hänen valtaistuimensa muistona Suomen autonomisesta kaudesta Venäjän osana.

Kaikessa ei Kansallismuseossa kuitenkaan onnistuttu. Museon pinta-ala on näyttelytilojen osalta vain 3100 neliötä, joka vastaa nykyään amerikkalaisen vauraamman keskiluokan keskimääräisen omakotitalon kokoa. Museon kansainväliset kokoelmat puolestaan nykyään vastaavat kansainvälisen varakkaan yksityiskeräilijän kokoelmia. Museon kokoelmissa on toki kansainvälisestikin ainutlaatuisia kohteita, mutta painottuen Suomen omaan historiaan. Korttelin arkkitehtuurista voi päätellä, että alun perin Kansallismuseon näyttelytilat suunniteltiin jatkuvan Mannerheimintien ja Cygnaeuksenkadun kulmaan, mahdollisesti edelleen Cygnaeuksenkadulle ja muodostaen Töölönkadun kautta umpikorttelin. Tähän eivät kuitenkaan määrärahat tai kokoelmat riittäneet.

Kansallismuseosta alkaa ylihuomenna arkkitehtuurikilpailu, jonka pohjalla on 110 vuotta laajennuspaineita museon puolesta. Siten laajennus näyttää realistiselta ajatuksesta esimerkiksi verrattuna aina vuosikymmenen välein järjestettävään Arkkitehtuurin- ja Designmuseon arkkitehtuurikilpailuihin. Määrärahojen saamisessa laajennukseen ei sinänsä näytä olevan estettä, mutta kyse tuleekin sitten siitä, onko museolla mahdollisuuksia ja varaa uskottavaan toiminnan laajentamiseen.

Kun olen itse käynyt ulkomailla, olen lähes poikkeuksetta käynyt eri maiden historiallisissa museoissa, joista paras Suomessa on Kansallismuseo. On kuitenkin eri asia, että museo on Suomen paras verrattuna siihen valitettavaan tosiasiaan, että kansainvälisessä vertailussa museo on yksinkertaisesti näyttelytiloiltaan ja kokoelmiltaan vähäinen. Siksi museonpätkän laajentaminen lisää museon uskottavuutta, mutta laajennusta ei kannata tehdä puhtaasti kotimaan näkökulmasta. Kilpailuohjelma arvatenkin linjaa vanhojen puiden kaatamisen Mannerheimintien puolelta uudisosan tieltä ja maanalaista rakentamista hyödyntävän rakennusmassan. Vaihtoehtoja Kansallismuseon kehittämisstrategiaksi on kuitenkin paljon ja siksi olisikin toivottavaa, että Kansallismuseo linjaisi selkeämmin, mitä sen on mahdollista saavuttaa.

 

 

 

 



<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog