Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
USA 1 – Suomi 2 – ICAO 6 – Taneli 8

Olisitko aina halunnut olla numerolla yksi? Minä olen itse ”vasta” numerolla kahdeksan.

Ensimmäisillä koulu- ja opiskeluasteilla painotettiin vieraiden kielten tärkeyttä. Tärkeyttä niillä on myös myöhemmässä elämässä. Yhdysvaltojen perustuslaki ei määritä maalle virallista kieltä, mutta käytännössä myöhemmässä lainsäädännössä maalle on määritetty se, että amerikkalaiset pärjäävät yhdellä kielellä, englannilla. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, vaikka tiedemaailma on kääntynyt vieraan englannin kielen kannalle. ICAO:n standardi on kuusi kieltä. Minä ajattelin vielä 90-luvulla pärjääväni viidellä kielellä, joista kolme on sujuvaa ja ehkä opettelevani kuudennen, mutta nykyään mietin, että pelkkä kahdeksan kielen taitaminen ei taida elämässä riittää, myöskään jos näistä viisi ei ole sujuvaa.

Peruskielten opiskelun ohella tärkeyttä on myös sillä, että osaa itsenäisesti opiskella tai aloittaa uuden kielen opiskelun. Koulunkäynnin alkuvaiheessa arvelin hyvin pärjääväni äidinkielellä, mutta koulunkäynnin loppuvaiheessa opittuani sujuvan englannin ja ruotsin jäin miettimään, että harmikseni kielivarastoni jäi suppeammaksi kuin olisi ollut mahdollista.

Yliopistossa arvelin hyvin pärjääväni suomella, ruotsilla ja englannilla, kunnes kävikin niin, että pärjätessäni suomella, ruotsilla ja englannilla en saanut riittävästi mahdollisuuksia ja kysyntää olisi ollut enemmän kaukaisempiin maihin – Britanniassa, Yhdysvalloissa tai Ruotsissa ei oltu kiinnostuneita osaamisestani. Näistä syistä kiinnostukseni heräsi muihin kielialueisiin ja kulttuureihin.

Uusi käänne näkökulmissani tapahtui puoli vuotta sen jälkeen, kun Yhdysvallat aloitti sodan Afganistanissa: aloin ennakoida vastaavaa juoksua vasten seinää, kuin Neuvostoliitollekin tapahtui samassa maassa kaksi vuosikymmentä aiemmin. Hahmottaen sekä maailmanpolitiikkaa että Suomen idänkaupan kysyntää, aloin nähdä potentiaalia arabian ja venäjän kielen osaamisessa, siitäkin huolimatta että en suhtautunut näihin kielialueisiin vihollismaina. Yhtä lailla olin jo aiemmin tunnustanut, että ranskan, saksan, italian ja kreikan kielten osaamisessa on hyötyä, samoin esimerkiksi ruotsin soveltamisessa norjaan ja tanskaan. Erikoinen havaintoni oli, että Yhdysvalloissa sekä Britanniassa on maailman johtavaa arabian ja venäjän kielen osaamista – miksi? Varmaan siksi, että on hyödyllistä tietää, mitä vastapuoli ajattelee. Toinen tarina oli, kun omasta havainnostani alkoikin sitten minuun yli vuosikymmenen kestänyt syyttely, jossa minun itsenäistä arvostelukykyäni pidettiin uhkana länsiliittoutumalle. Arveltiin, että vääräuskoisten oikeuksien tunnustaminen on länsimaissa vaarallista, sillä samalla heidät huomioiva voi ottaa heidän intressinsä huomioon. Kuinka väärässä he olivatkaan!

Kun ajatellaan Britannian ja Yhdysvaltojen osaamista, onkin vaikeaa ymmärtää, miksi maat eivät ole hyödyntäneet yliopistotason kieliosaamistaan. Afganistanin sodan länsiliittouman tappiot olivat noin 3,546 henkeä joista 2,868 tuli Britanniasta ja Yhdysvalloista. Hallituksen joukkojen kokonaistappiot olivat 52,000 henkeä ja Talibanin ja pienempien joukkojen tappiot yli 72,000 henkeä. Siviilejä kuoli yli 31,000 henkeä.

Yhdysvallat juoksi täyttä vauhtia seinään myös seuraavana vuonna Irakin sodassa, jossa lopulta kuoli 4,815 länsiliittoutuman joukkoja, yhteensä 120,000 hallituksen joukkoja. Kokonaisuudessaan Irakissa kuoli arviolta puoli miljoonaa henkeä. Yhdysvaltojen karkaamista seuranneessa uudessa sisällissodassa kuoli arviolta 80,000 hallituksen joukkoja, 30,000 siviiliä ja yli 55,000 kapinnallista.

Irakin sodan käynnistämässä Syyrian sisällissodassa kuoli arviolta yli puoli miljoonaa henkeä ja pakolaisia oli maan sisäisesti yli 7 miljoonaa, kansainvälisesti yli 5 miljoonaa. Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden rahoittamassa sodassa ei seurauksena ollut mitään linjanmuutosta maan hallintojärjestelmässä, ainoastaan epäluulon kasvaminen länsimaita kohtaan.

Näin jälkiviisaasti voin sanoa, että olin itse oikeassa. Epäilin jo vuodesta 2001 alkaen amerikkalaista tapaa etsiä ”valtioita” syyllisiksi, ja intoa etsiä uusia valtiollisia sotia perustellen ne tekaistulla todistusaineistolla. Jos vuonna 2002 amerikkalaiset olisivat minun tavoin vähän kauemmin miettineet mitä tekisivät ja oikeasti hyödyntäneet saatavissaan olevaa kielten osaamista, olisi voitu välttää arviolta vajaa kaksi miljoonaa kuollutta, joista vajaa 10,000 oli amerikkalaisia. Samaten oltaisiin voitu välttää yli 10,000,000 pakolaista, joista useimmat lähtivät Eurooppaan ja samaten Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei olisi tapahtunut ISIS-järjestön iskuja. On kuitenkin jälkiviisaasti todettava, että sodat toivat varsinkin puolustustarviketeollisuudelle ja yksityisille palkkasotilaille huomattavan paljon lisää tilauksia ja työtä.

Kielten osaamisesta olisi varmasti ollut hyötyä Yhdysvaltojen etsiessä syyllisiä syykuun 2001 terrori-iskuun sen maaperällä. Yksi hyöty olisi ollut esimerkiksi oikeiden syyllisten etsiminen ja tunnistaminen. Vaikuttaa esimerkiksi siltä, että Yhdysvaltojen sotilaat todella arvelivat käyvänsä videopelisotaa kuviteltuja vihollisten linjoja vastaan, eivätkä tunnistaneet oman hallintonsa vastuuta maassansa tapahtuneissa terroritoimissa (esimerkiksi se, että heidän koulutuksensa ja rahoituksensa alkoi USA:sta). Seurauksena olikin suuri turhautuminen ja sokea käskyjen noudattaminen sodassa, josta ei ollut Amerikalle tai muulle lännelle hyötyä. Ymmärrän varsin hyvin niitä amerikkalaisia sotilaita, joiden mielestä Amerikan ei olisi pitänyt lähteä sotimaan. Ymmärrän myös varsin hyvin niitä sotilaita USA:ssa, jotka ovat kieltäytyneet näkemästä maailmaa yksinkertaisena videopelinä. Jos heitä olisi ollut enemmän ja arvovaltaisemmissa asemissa, olisi Yhdysvalloilla nyt suurempi kansainvälinen arvovalta.

Ajatellen rauhanomaisempia ulottuvuuksia kielten osaamisessa – kielet edistävät myös tavallisten siviiliammattien osaamistasoa ja työllistymistä. Kansainvälinen Siviili-ilmailuliitto ICAO on määritellyt, että YK:n virallisia kieliä, arabiaa, mandariinikiinaa, englantia, ranskaa, venäjää ja espanjaa pidetään virallisina ICAO:n viestintäkielinä. Kaikki maailman maat paria mikrovaltiota lukuun ottamatta ovat ICAO:n jäseniä.

Kun eräältä lentäjältä kerran kysyttiin Saksassa, että miksi hän puhuu heille vain englantia, hän vastasi: ”koska te hävisitte sodan”. Tämä tietenkin viittaa siihen, että ICAO perustettiin Yhdysvalloissa 1942-1944 välillä ja se aloitti laajemmalla pohjalla 1947. Tietenkään tämä ei kelpaa vastaukseksi siihen, miksi heprea ei ole ICAO:n virallinen kieli. Jos lentäjät haluavat puhua kotimaansa lennonohjauksen kanssa saksaa tai hepreaa, kyllä he voivat, mutta englanninkielinen lentäjä pärjää varmemmin muualla maailmassa. Vuonna 1971 myös venäjä hyväksyttiin järjestön neljänneksi kieleksi englannin, ranskan ja espanjan jälkeen, elokuussa 1974 arabia hyväksyttiin viidenneksi viralliseksi kieleksi ja 1977 kuudenneksi kieleksi hyväksyttiin kiina. Toukokuussa 1995 ICAO esitteli uusitun tunnuksensa, jossa sen nimi on kirjoitettu luettavaksi kaikilla kuudella kielellä.

Ajatellen suomalaisia lentäjiä ja heidän työllistymistään ulkomaille, se ei riitä, että osaisi karaokessa laulaa kiinaksi tai arabiaksi – siellä on osattava viestiä ATC:n eli lennonjohdon kanssa paikallisella kielellä. Monesti ongelmatilanteissa onkin ollut estenä se, että monimutkaista tilannetta on yritetty selittää englanniksi ja siksi paikallinen lennonjohto ei olekaan ymmärtänyt tilannetta. Tästä syystä ei ole ollenkaan vitsi, että ulkomailla pitäisi osata harvinaisia kieliä – esimerkki lentäjien ammattikunnasta on, että kielitaidolla on ollut ratkaisevaa vaikutusta satojen tuhansien lentäjien työllistymiskysymyksissä. Lentämisen suurmaassa Yhdysvalloissa on ollut viimeisen kolmen kymmenen vuoden aikana noin 600,000 lentolupakirjan haltijaa.

Kiinassa on nykyään noin 40,000 lentäjää, ja kysyntää olisi jopa samalle määrälle kuin Yhdysvalloissa, puoli miljoonaa lisää. Suomessa vuosittainen uusien lentäjien määrä on alle sata henkeä ja lentäjien työhön on kova tarjonta, sillä työhön hakee myös ilmavoimissa liikennelentäjän koulutusta vaativamman ilmaisen koulutuksen saaneet sotilaslentäjät, joilla on siten huomattava etumatka muihin nähden. Finnairilla on vain 900 lentäjää, kokonaisuudessaan Suomen lentäjäliitolla on noin 1000 jäsentä ja työttömiä lentäjiä on ainakin 300 henkeä. On kuitenkin huomattava, että kieliosaamisen puolesta maailmalla on tarjolla satoja tuhansia lentäjiä laajarunkokoneiden ohjaajiksi, joilla on pelkkä englanninkielen osaaminen – siten työn saaminen Aasian tai edes yleismaailman tasolla ei ole niin yksinkertaista kuin voisi olettaa – on siis otettava huomioon, että lentämisen kielet ovat englannin ohella: ranska, espanja, venäjä, arabia ja mandariinikiina.

Äidinkielenään arabiaa puhuvia on 313 miljoonaa; mandariinikiinaa puhuvia noin 960 miljoonaa; ranskaa puhuvia 77 miljoonaa ja myös toisena kielenä puhuvia 274 miljoonaa; englantia puhuvia 400 miljoonaa ja vieraana kielenä sitä hallitsevia 700 miljoonaa; espanjaa puhuvia 480 miljoonaa, myös toisena kielenä puhuvia 570 miljoonaa; ja suurimpana maana mutta ranskaan verrattavana kieliryhmänä venäjää puhuvia on 154 miljoonaa, myös toisena kielenä puhuvina 265 miljoonaa. Yhteensä siis ICAO:n kieliä ensimmäisenä kielenään puhuu maailmassa 2,384 miljoonaa ihmistä eli joka kolmas ihminen. Tämä on hyvä lähtökohta kansainvälisesti taata kaikille kielialueille ICAO:n kieliä äidinkielenään hallitsevia lentäjiä. Toisaalta on melko epätodennäköistä, että kukaan lentäjän ammatissa toimiva käyttäisi kuutta kieltä – yleensä lentäjät lentävät joko kotimaan liikennettä tai paria reittiä pitkän ajan työurastaan.

Se, miksi Suomesta ei lennetä kuin harvoja tarkkaan neuvoteltuja turistireittejä arabimaihin on aika helposti ymmärrettävissä: laajempi liikenne pelkällä englannin kielellä johtaisi arabimaissa ongelmiin. On totta, että arabian kielessä on keskeinen luonne kirjoitetun tekstin perustuminen Koraanin kieleen. Se aiheuttaa länsimaisissa kristityissä ajatuksen heille tuntemattomasta uskonnosta, jota vieroksutaan oman uskonnon perusteella. On myös selvää, että kun arabian kielen osaamisessa Koraani on niin keskeisessä osassa, eivät useimmat länsimaissa halua korkean kynnyksen vuoksi perehtyä arabian kieleen lukemalla Koraania. Kun Suomessa tunnetaan syntyperäisestä suomenkielisestä väestöstä lähinnä Jaakko Hämeen-Anttila, joka on oppinut arabian ja farsin kielet neljän vuosikymmenen uralla, niin on aika epätodennäköistä, että lyhyttempoisessa suorituskeskeisessä lentäjäkoulutuksessa kukaan syntyperäinen suomalainen ehtisi käyttää aikaansa ymmärtämällä arabian kieltä. Sama pätee tietenkin yhtä vaikeana pidetyn mandariinikiinan osaamiseen: jos haluaisi tehdä työtä lentäjänä Kiinassa, pelkällä englannilla ei menesty, ellei olisi kaikkein tavoitelluimmassa asemassa eli lentäisi vain Kiinasta suurimpia lentokoneita pisimmillä matkoilla suurimpien ulkomaisten lentokenttien välillä.

Omalla alallani eli arkkitehtuurin parissa ei haittaa, että voin tarvita silmälaseja ja olen standardimitoitettuihin lentäjänistuimiin verrattuna ylikokoinen. En näihin yleisimpiin esteisiin katsottuna kuitenkaan näe, että monipuolisesta yleisosaamisesta olisi itselleni haittaa. Mitä varsinkin kieliin tulee, niin arkkitehtuurin ja kaavoituksen parissa käytetään hyvin samanlaista graafista kieltä kuin tekniikan parissa. Puhutaan myös siitä, että arkkitehdit ovat kehittäneet omaa kielellistä ilmaisuaan, joka pohjautuu rakennusten lopulliseen ulkoasuun. Näin ei olekaan poikkeuksellista, että arkkitehdeillä on varsin usein kiinnostusta sekä kirjoitusmerkkeihin että vieraiden kielten osaamiseen. Itse näen kiinnostuksen aiheita sekä vieraissa kirjoitusmerkeissä, että niiden muotoilussa. Ilmailun osalta kiinnostusta tekniikan alalla syntyy sen viestintäkulttuurissa ja ilmailun vaatimassa avaruudellisessa hahmottamisessa. Loppujen lopuksi, jos olisin töideni osalta vain keskittynyt yhteen lohkoon ja yhdentyyppisiin työsuorituksiin, en varmasti nykyään katsoisi asioita niin monesta eri näkökulmasta ja ajattelisi asioita eri kielillä.

 

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog