Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
Suomenlinnan yhteyksien kehittäminen

Suomenlinnaan pääsee nykyään vain lautalla. Miten yhteyksiä sinne voisi lisätä?


Kun itse vuosikymmenen alussa esitin suunnitteluidean, jossa Vallisaareen tulisi uusi kaupunginosa, jonne johtaisi keskustasta Suomenlinnan kautta metro jatkuen Laajasaloon, hieraisivat muutamat arkkitehdit epäuskoisina silmiään. Toki itsekin hahmotin tuolloin hankkeen epärealistisuuden Helsingin rakentamistavan ja rakentamiseen käytettävien pääomien osalta, mutta hanketta kannatti silti esittää. (Kts. Ark-Kuvasto / Kaavoitus) Vaikka en nykyään vuosia myöhemmin näe ideaani jatkotyöstön arvoisena, oli se kuitenkin suunnittelun arvoinen silloisessa kontekstissa, myös siksi, että vastaavaa ideaa ei oltu Suomessa mietitty. Oleellista hankkeessani oli kuitenkin se, että mietin ympäristön laatua Suomenlinnan Unesco-statuksen kannalta.

Kun tänä vuonna on mietitty Suomenlinnan yhteyksien kehittämistä, niin kaupungin virkamiehet ovat saaneet eteensä ehdotuksen kolmen kilometrin köysiradasta Kaivopuiston kompassilta Länsi-Mustasaareen pylonien sijaitessa Mattolaiturin ja Särkän kohdalla tai kuuden kilometrin köysiradasta Vanhalta Kauppahallilta Suomenlinnan huoltolaiturille siten, että pylonit sijaitsevat Pikkuluodolla ja Limpun luodolla. Aihe on tietenkin käsittelemisen arvoinen idea, vaikka se on Suomenlinnan Unesco-statuksen kannalta mahdoton. Ehkä päällimmäinen huomio on siinä, että Suomenlinnan yhteyksiä toivotaan kehitettäväksi.

Ensinnäkin köysiradasta Suomenlinnaan olisi todettava, että se on siltä kannalta hyödytön idea, että maiseman kannalta se on mahdoton. Lisäksi se todistaa sellaisen harhakuvan, että Suomenlinnasta on puhuttu Pohjolan Gibraltarina. Jos puhutaan todennäköisimmästä taustaesikuvasta, se on Barcelonan Castell de Montjuicin köysiradat. Nämä linnakkeeseen johtavat köysiradat ovat siltä kannalta tarkoituksenmukaiset, että toisin kuin Suomenlinnassa, on Espanjan rannikolla oikeita vuoria ja oikea korkeusero. Toteutuma Suomenlinnan köysiradasta olisi todennäköisesti vastaava kuin Kauppatorin Tivolin maailmanpyörässä – hinnat olisivat joko korkeita tai toteutuva köysirata olisi kondoleineen epäsiisti ja nuhjuinen.

Suomenlinnan kulkuyhteydet kulkevat lautalla, jonka liikenneväli on 1-4 kertaa tunnissa vuoden ympäri. JT-Linen vesibussiliikenne liikkuu touko-syyskuussa Kauppatorilta kulkien Vallisaaren ohella myös Lonnaan ja Kuninkaanportille. Tämän ohella huoltoliikennelautta kulkee Katajanokalta huoltolaiturille ja erittäin huonolla säällä tai kiireellä pääsee Kaivopuiston huoltotunnelista Länsi-Mustasaareen. Metron rakentaminen olisi niin kallis ratkaisu, että se edellyttäisi samalla suunnalla olevaa uutta kaupunginosaa ja laajempaa Helsingin metron kehittämistä. Tästä huolimatta yhteyksiä voi kehittää köysiradan hyläten. Halvin aloitustapa olisi lisätä vuoroja säännölliseen reittiliikenteeseen.

Oma ideani joillekin aiheesta kiinnostuneille yrittäjille olisi avata Suomenlinnaan merellisissä tasaisissa maisemissa kulkeva säännöllinen ympärivuotinen reittiliikenne. Näkymät köysiradalta eivät olisi sen ympäristöongelmien ja toimivuuden ongelmien arvoisia. Säännöllinen reittiliikenne vesitse voisi esimerkiksi kulkea Kauppatorilta pysähtyen Suomenlinnan huoltolaiturille ja jatkaen Kustaanmiekan salmen kautta Merisatamanrantaan tai Hernesaarenrantaan palaten samaa reittiä takaisin. Reitin varrella olisi nähtävänä toistakymmentä saarta ja merimaisema. Jäiden aikaan reittiä voisi liikennöidä hybridityyppisellä hydrokopterilla. Hanke voisi olla jollekin yrittäjälle kokeilun arvoinen, ottaen huomioon, että jopa niin yksinkertaiselle reitille kuin Helsingin ja Tallinnan välille on Sea Wolf Express suunnitellut 12 matkustajan kertakapasiteetin patosiipialusliikennettä. Uudesta reittiliikenteestä närkästyisivät korkeintaan nykyiset näköalalauttaliikennettä kesäaikaan harjoittavat yritykset – ympärivuotinen liikenne tosin laajentaisi palvelukautta, ja voisi olla, että joku yrittäjä voisi kiinnostua pelkästä kesäkauden ulkopuolisesta liikenteestä. On kuitenkin selvää, että talviliikennöinnin aloittamisessa tarvittaisiin käyttöön olosuhteisiin räätälöity alus, joka on tietenkin korkea aloituskynnys mahdolliselle yrittäjälle. Uuteen liikenteeseen edellytettäisiin siis merenkulkuun keskittynyttä kokenutta ja riskejä ottavaa yrittäjää.

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog