Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
ISS kuvauksesta

ISS on suurin ja kallein ihmisen avaruuteen tekemistä rakenteista tai laitteista. Siksi koen sen kuvaamisen kiinnostavana haasteena.

 

 

Kansainvälisenä avaruusasema tunnettu ISS, International Space Station, tunnetaan Venäjällä nimellä MKC, Междунаро́дная косми́ческая ста́нция, Kansainvälinen Kosminen Asema. Vaikka hankkeen päävastuu on USA:lla ja Venäjällä, ovat hankkeeseen osallistuneet myös Kanada, Japani, Brasilia ja Euroopan maat. Avaruussukkulaohjelman päättyessä turmaan vuonna 2003 Yhdysvalloissa, kulkevat matkat avaruusasemalle ja takaisin pääasiassa Venäläisillä Soyuz-raketeilla ja Soyuz- ja Progress-aluksilla. Myös avaruusaseman malli pohjautuu Neuvostoliiton Mir-2 avaruusasemaan. Päärakennustyöt olivat 1998-2010.

ISS:n hankkeen elinkaari on päättymässä 5-10 vuoden sisällä. Toistaiseksi ei ole vielä päätetty, pudotetaanko asema sen jälkeen mereen vai yritetäänkö sitä käyttää vielä pidempään. Myöskään ei ole tietoa, tuleeko seuraava avaruusasema olemaan kansainvälinen, vai rakentavatko USA ja Venäjä omat avaruusasemansa, asia on poliittinen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Suomen valtion velka.  Etujen suuruus perustutkimukselle ja avaruusteollisuudelle ja avaruustieteelle on arvioitu olevan seitsenkertainen hintaan verrattuna. On myös selvää, että ISS on hyötyihinsä nähden huomattavasti järkevämpi ja edullisempi investointi kuin kiinteä asema Kuussa tai Marsissa.

ISS kiertää maan ympäri noin 90 minuutin välein siten, että kierros siirtyy 22,5 astetta lännemmäksi joka kierroksella. Näin teoriassa 360 astetta kierretään suurin piirtein 16 kierroksen ajassa, 1440 minuutissa eli 24 tunnin ajassa. Käytännössä muutoksen tuo kuitenkin maapallon painovoimavaihtelu. Myös kierroskorkeudessa on vaihteluja, asema myös vajoaa alemmaksi ja sitä nostetaan raketeilla korkeammalle. Käytännössä kierroksia päivässä on tosi asiallisesti vain 15,54 ja todellinen kierrosaika on 92,49 minuuttia. Varsinainen ISS:n lentosuunta on kuitenkin lännestä itään, vaikka kokonaisrata siirtyy joka kierroksella länteen – tästä syystä Suomesta nähtynä näyttäisi siltä, kuin ISS lentäisi itään. ISS:n lentosuunta on samaan suuntaan kuin maapallon pyörimissuunta, sillä maapallo pyörii itään.

ISS:n näkyvyys on yöllä hyvä. Aamulla, illalla ja päivällä näkyvyys on heikko, mutta aluksen erottaa katseluvälineillä Aurinkoa tai Kuuta vasten. Varsinkin yöllä kohde on havaittavissa paljain silmin, sillä alus heijastaa valoa. ISS:n mitat ovat 108.5 x 72.8 metriä, mutta sen tilavuus on vain noin 932 kuutiota vastaten 8 x 4 x 29 metrin kokoista omakotitaloa. Lentokorkeus on 403-406 kilometriä ja nopeus 7,67 km/s vastaten 27,600km/h.

ISS tarjoaa mahdollisuuden kokeilla käytännössä useimpien alojen tiedettä avaruudessa. Aluksella oleskelu on kuitenkin rankkaa työtä, joka on jatkuvassa monitoroinnissa maassa. Paitsi että itse rakettimatkalla avaruuteen on onnettomuusriski, rasittava kuorma on myös kapselimatka takaisin maahan. Avaruudessa ihmisen elimistö surkastuu, jota pyritään vähentämään liikunnalla – tästä huolimatta esimerkiksi luusto heikkenee. Ilmakehän puute lisää myös kosmista taustasäteilyä, joka on haitallista kaikelle ihmisen pehmytkudokselle. Tämän ohella myös itse avaruusasemalla on jatkuva onnettomuusriski niin aluksen sisällä tapahtuvien häiriöiden kuin myös esimerkiksi avaruusromun vuoksi. Myös kaikki ruumiintoiminnot on hoidettava erikoistuneilla instrumenteilla painovoiman puuttumisen vuoksi. Tästä syystä voi sanoa, että avaruusasemalla työ vaatii suurta valppautta ja asemalla olo on hyvin kiinteä työperiodi. Avaruusasemalle lähtevien on käytävä lävitse astronautti- tai kosmonauttikoulutus ja se on vaativampi kuin esimerkiksi hävittäjälentäjältä vaadittavat taidot tai fysiikka.

ISS:n tämän hetkinen miehistö on MS-08 miehistö Ricky Arnold, Oleg Artemyev, Drew Feustel, ja MS-07 miehistö Norishige Kanai, komentaja Anton Shkaplerov ja Scott Tingle. En tiedä heistä muuta, kuin että japanilainen keskusteli pääministerinsä kanssa yhteydessä Kremliin lehdistötilaisuudessa 26.5., ja itse olen nähnyt ISS:n muutaman kerran taivaalla viime viikolla. Miehistö tutkimusmatka 55:ltä on valmis palaamaan maahan Soyuz MS-07 aluksella kesäkuun 3. päivä. Seuraavat tutkimusmatkat ovat 6. kesäkuuta, 11. lokakuuta ja 20. joulukuuta – niissä kussakin on kolme uutta henkeä.  ISS:n ensimmäinen moduuli Zarya laukaistiin 20. marraskuuta 1998, ja tänä vuonna samana päivänä vietettäneen avaruusaseman 20-vuotispäivää.

Vaikka en olekaan ISS:lle matkalla, olen saanut sen kautta tietoa ja hyötynyt avaruusaseman tuottamasta perustiedosta ja visuaalisesta tuotannosta. Viime viikolla olen yrittänyt havainnoida ISS:ää seitsemän kertaa – kolme kertaa näin sen jopa paljaalla silmällä, mutta kahtena kertana havainnointi ei onnistunut ollenkaan. Esittelenkin tässä yhdestä tapauksesta kuvasarjan, jossa en nähnyt ISS:ää omin silmin, mutta sain siitä valokuvia.

Menneellä viikolla käytin aikaa siis enemmänkin ISS:n seuraamiseen. Viikon viimeisenä mahdollisena hetkenä kuvasin kahdeksan sekunnin mittaisen kuvasarjan ISS:n kulkiessa Kuun ja Jupiterin välistä. Koska taivaalla oli valoisuusvaihteluja ja auringon korkeus oli -3,7 astetta, näin vasta jälkikäteen saaneeni ISS:n kuvattua.







Kuvassa ISS - 27.5.2018 klo 22:59:52 - 23.00:00. Aika on GPS-aika yhden sekunnin mittausvirhemarginaalilla.











 

Toisessa kaaviossa on sama teoriassa Heavens Above -sivustolla.


Valmistelin kuvan ottamista siten, että minulla oli GPS:llä päivitetty rannekello, seurasin sen tarkkuutta ”Zulu” ilmailu- ja sotilasaikana ja käytin havaintolähteinä:

Heavens Above

Satflare

ISSTracker

N2YO

ESA

NASA


ja tärkeimpänä havaintolähteenä oli

Calsky

 

 

Tässä on esimerkkitaulukko Calskystä tulevista tiedoista:

 




Katsoin internetistä myös useiden eritaustaisten kollegoiden ja harrastelijoiden blogeja, YouTube-esityksiä ja kotisivuja. Kotimaassa alan parhaiten organisoitu lähde on Ursan Taivaanvahti. Tätä omaa otostani vastaavaa en ole löytänyt mistään lähteestä, mutta eiköhän joku tule vastaavan joskus toistamaan.

Kuvauksen tekniset tiedot ovat 400mm polttovälin kameraobjektiivi, valotusaika 1/6 sekuntia, kuvausnopeus 4 kuvaa / sekunti. Kuvat on koottu komposiittikuvaksi Photoshopilla. Kuva kuusta on otettu 1000mm polttovälin kameraobjektiivilla 4 minuuttia ennen ISS:n ohitusta.

 

 

Lopuksi on vielä matkapuhelinkuva kootusta havaintolaitteesta kuvanottohetkellä, josta käy ilmi valoisuus.










 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog