Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
NS-torni
Tänään monet arkkitehdit lukivat huvittuneena Hesaria.



Lehden mukaan Kalasatamassa on pilvenpiirtäjätyömaa. Pitää kyllä paikkaansa, että kotimaisilla tornitalotyömailla on samat turvaongelmat kuin varsinaisilla matalammilla pilvenpiirtäjätyömailla. Erona tosin on, että Suomessa ei ole tornadon tai hurrikaanin tasoisia myrskyjä, hiekkamyrskyjä, korventavaa aurinkoa eikä pilviraja usein laskeudu tornien huippujen alle. Meri-ilmastossa Helsingissä pilviraja laskeutuu tosin välillä korkeimpien kirkontornien puoliväliin. Joka tapauksessa pitää paikkaansa, että Suomen tornitalotyömaat ovat periaatteessa yhtä vaaralliset kuin matalammat pilvenpiirtäjätyömaat. Toinen positiivinen ero Suomen kannalta on, että kotimaassa ei ole koskaan käytetty rakenteellisesti ja muodonannollisesti riskialttiita rakenteita tornitaloissa - kolmikerroksinen Helsingin keskustakirjasto on ainoa poikkeus Suomessa, jossa rakenne on suunniteltu muodonannollisesti uhkarohkean näköisellä tavalla. Tästä on kuitenkin pitkä matka kansainvälisen tason uhkarohkean näköiseen pilvenpiirtäjien muodonantoon.

Suomessa ei vielä ole yhtään virallisia mittoja täyttävää pilvenpiirtäjää, eikä lähivuosina sellaista ole tulossa. Encyclopedia Britannica ja vastaavat lähteet kertovat, että "pilvenpiirtäjä on jatkuvasti asuttu korkealle nouseva rakennus, jossa on yli 40 kerrosta ja joka on korkeampi kuin noin 150 metriä / 492 imperiaalista jalkaa". Vastaavasti tulevassa Suomen korkeimmassa Kalasataman Majakassa tulee olemaan 34 kerrosta ja korkeutta 134 metriä, joten se jää kuusi kerrosta / 16 metriä vaille vajaaksi kansainvälisestä pilvenpiirtäjän määritelmästä. Parempi määritelmä olisi kutsua sitä tornitalotyömaaksi, oman määritelmäni mukaan "Nearly Skyscraper-torni", ”NS-torni”. Keski-Pasilan eteläosaan kaupunki on tosin luonnostellut pilvenpiirtäjän mittojen alarajan ylittäviä rakennusmassoja.

Yleisessä keskustelussa Kalasataman toteutuksellista detaljointia on moitittu. Korostaisin kuitenkin, että julkisivun toteuttaminen kokonaan kiiltävänä mineraalipohjaisena materiaalina on huomattavasti kiinnostavampaa kuin vaikka betonisandwich-tyyppisenä rakenteena. Tämä tulee luomaan täysin erityyppisiä visuaalisia vaikutelmia kuin ikkuna-betonipinnat, joissa valoefektit riippuvat etupäässä auringon kierrosta päivän mukaan. Kieltämättä on kuitenkin todettava, että julkisivujen struktuurin ja tekstuurin hallinta toteutustasolla on arkkitehtuurissa kansainvälisesti kaikkein haastavin ja osaamista vaativa taito, jossa toimivat alan huiput sekä insinööri- että arkkitehtuuripuolella. Rakenteiden tuotekehittely puolestaan on aina kallista ja vaatii sekä esteettistä, arkkitehtuurista että insinööritieteellistä osaamista.

 





<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog