Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Page 1
Ark-toimintaa
/Arch-activities
Kuvasto
Ark-Kuvasto
Linkit
Yhteydet
/Contact
CV
Blog
Kotisivu
Onko Helsingissä rakennusbuumi?

On mietitty, onko Helsingissä käynnissä rakennusbuumi?

No ei oikeastaan ole. Voisi luonnehtia, että Helsingissä on YIT:llä rakenteilla Keski-Pasila, jota on suunniteltu jo 60-luvulta lähtien ja samaan aikaan SRV päätti toteuttaa Kalasataman keskuksen, joka pohjautuu 80-luvulla päätettyyn satamien ja rantojen rakentamisohjelmaan, samoin kuin Jätkänsaaren ja Laajasalon rakentaminen. Kolmas iso kohde Helsingissä on Länsimetron jatke, joka kuuluu 50-luvulta alkaen mietittyyn Helsingin metrohankkeeseen.

Helsingin päättäjät olivat 60-luvulta lähtien havainneet, että kaupungissa kannattaa olla jatkuvasti rakentamista ja ovat ohjanneet kaavoitusta siten, että koko ajan rakennetaan jossakin. Itse asiassa, jos Helsingissä olisi vähemmän kaavoituksen säännöstelyä, rakennusliikkeet rakentaisivat suurella buumilla kaikki Helsingin vapaat tontit täyteen nopean laadun rakentamista eli hutiloiden. Helsingin kaavoituksen säätelyllä ja rakentamisjärjestyksellä pyritään saamaan rakentamiseen sekä enemmän arkkitehtuurista laatua että toimivampaa kaupunkirakentamista. Kotimaan tasolla tässä onnistutaankin.

Uutta rakennusbuumia Helsinkiin – samaan tapaan kuin 1950-luvulta öljykriisiin saakka – ei voida luoda. Helsingin nopeimman kasvun vuodet pohjautuivat koko maan kaupungistumiseen. Tästä huolimatta Helsinki kasvaa yhä ja vakaasti, sillä se on Suomen ainoaa Metropolialuetta. Kaupunkibulevardi-idea, jota muutamat arkkitehdit ovat ajaneet, poikkeaa vanhasta aluerakentamismallista siten, että kyseessä on yritys ottaa moottoritiealueita haltuun. Idea ei kiinnosta rakennusliikkeitä, sillä hanke ei istu suomalaiseen maalaisjärkeen vuosisadan ajan kehitetyn infrastruktuurin tahmentamisesta. Rakennusliikkeitä kiinnostaisivat isot aluerakentamisalueet – joita kyllä Helsingissäkin olisi, mutta kaavoitus hidastaa suurien alueiden kertarysäystyyppistä rakentamista. Rakennusbuumien ajat kyllä ovat kaukaista historiaa, mutta siitä huolimatta kiinteistömarkkinat voivat kriisiytyä esimerkiksi kysyntäpuutteen vuoksi, kuten korkeaan eroon ostajien ja myyjien hintamielikuvien välillä.

Voisi kuitenkin miettiä, halutaanko Helsinkiä rakentaa kortteli kerrallaan, vai rakennettaisiinko tänne uusia yhtenäisiä aluerakentamiskohteita. Arkkitehdit suunnittelisivat mieluummin kaupunkia talo talolta, koska siinä työmäärä on suurin. Digitaalinen tiedonhallinta on myös muuttanut logistiikkaa, toimituksia ja projektien tiedonhallintaa. Tähän elementtien uuteen hallintatapaan pyritään vastaamaan käyttämällä rakentamisessa mahdollisimman suurta visuaalista variaatiota. Voisi kuitenkin kysyä, olisiko järkevämpää keksiä yhtenäisemmin noudatettavia projektikohtaisia rakenteita, sillä Suomen rakentamisen laatuongelmat johtuvat useammin kokeilujen laatupuutteista. Arkkitehtien tehokkaampi sitouttaminen rakennusteknisen laadun kehittämiseen visuaalisen konsulttiroolin sijaan palvelisi kaikkia rakentamisen osapuolia.

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Page 1Ark-toimintaa/Arch-activitiesKuvastoArk-KuvastoLinkitYhteydet/ContactCVBlog