Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Front Page
Arkkitehtuuritoimintaa
/ Architecture activities
Kuvagalleria
Arkkitehtuurigalleria
Suosikkilinkit
Ota yhteyttä
/ How to contact
CV
Julkaisuja
Blog
Kotisivu
HeTa Link

Esitän tässä lyhyen luonnoksen HeTa Link-projektista, joka olisi maailman kallein rakennushanke.

Tähän mennessä maailman kallein rakennushanke lienee kiinalainen Kolmen rotkon pato, jonka kulut olivat 37 miljardia dollaria. Hankkeen edestä siirrettiin 1.3 miljoonaa ihmistä. Hankkeen sähkötuotantokapasiteetti on 22,500 MW, kun Olkiluodon nykyisten kahden voimalan teho on vain 880 MW. Maailman kallein silta on puolestaan Danyang-Kushan suuri silta, jonka kustannukset olivat noin 8.5 miljardia dollaria. Sillan pituus on 164,8 km.

Suomessakin osataan rakentaa pitkiä tunneleja – maailman pisin tunneli Delawaren vesitunnelin jälkeen on Päijänne-vesitunneli, jonka pituus on 120 kilometriä. Tunneli kulkee 30-100 metrin syvyydessä. Tunnelin kustannukset olivat nykyrahassa noin 200 miljoonaa euroa. Maailman pisin merenalainen tunneli on puolestaan kanaalitunneli yhdistäen Britannian ja Ranskan. Tunnelin pituus on 50 km ja kustannukset ovat olleet rakentamisesta 13 miljardia puntaa nykyrahassa ja operointitappiot ovat arviolta miljardi puntaa.

Tallinna-tunnelista on esitetty suunnitelmia kauan. Vasta 90-luvulla hankkeesta alettiin puhua käytännön tasolla. Swecon 2015 tutkimuksen arvion mukaan hinta olisi 13 miljardia euroa, josta tunnelin osuus olisi 4 miljardia euroa. Tänään esitetty FinEstLink esiselvitys arvelee hinnaksi 13-20 miljardia euroa, josta tunnelin osuus olisi 9-13 miljardia euroa. Selvityksestä vastaa Helsinki, Tallinna, Uudenmaan liitto, Harjun maakunta, Liikennevirasto ja Viron liikenneministeriö. Yksityisen Vesterbackan suunnitteluryhmästä vastaa A-insinöörit, Pöyry, Fira ja yksityisiä rahoittajia pääosin Kiinasta ja budjetti olisi 15 miljardia euroa. Yksityinen virolainen Peterson on ehdottanut Ankurtunnel-hanketta, jonka hinta olisi 7-8 miljardia euroa.

Itse esitän spekulatiivisen suunnitelman hankkeesta, jonka olen nimennyt HeTa Link -projektiksi. Suunnittelin hankkeelle myös tunnissa luonnoksen tunnusmerkiksi:




Kustannuksissa lähden ensiksi siitä, että nykyiset hinta-arviot eivät päde. Ottaen huomioon lisäinfrastruktuurihankkeet Helsingissä ja Tallinnassa, arvioin Helsingin päässä radan olevan sijoitettavissa yhteydellä maan päälle Päärautatieaseman kohdalla ja Pasilassa, josta olisi junien huoltoyhteys maan päälle, mahdollisesti tavarajunayhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle. Päärautatieasemalta olisi nopea maanalainen vaihtoyhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle käyden maan päällä Pasilassa ja jatkaen siten tunnelissa maan alla lentoasemalle. Tämän ohella Päärautatieasemalta kulkisi paikallisyhteys maan päällä Pasilaan ja sieltä tunnelissa Lentoasemalle sekä kaksi päivää sitten ehdottamilleni pohjoisille lähiöalueille Vantaan ja Nurmijärven alueille. Suunnitelmani eroaa siten FinEstLinkistä, että en siis näe järkevänä ratayhteyttä Tallinnan ja Helsingin lentokenttien välillä – Tallinnassa se voisi olla järkevää, mutta ei Helsingissä. Helsingissä voitaisiin sen sijaan rakentaa lähes samaan tasoon vaihdollinen tunneliyhteys Päärautatieaseman kohdalla, jossa esim. tasoero ei merkittävästi poikkea. Tavaraliikenteelle voidaan hyvin suunnitella jatkoyhteys Lentoasemalle saakka. Oleellista olisi myöskin, että yhteys toimii Suomen raideleveydellä.

Helsingin päässä nämä Suomen omat infrahankkeet olisivat kustannuksiltaan arviolta 8 miljardia euroa. Tallinnan päässä olevat infrahankkeet ovat kustannuksiltaan arviolta 4 miljardia euroa. Tämän ohella osin toteutusvaiheessa oleva hanke Rail Baltica Berliinistä Tallinnaan maksaisi arviolta 5 miljardia euroa. Konsulteista poiketen arvioin itse yhteisen tunnelihankkeen kuluiksi arviolta 35 miljardia euroa. Yksittäinen keinosaari ja huoltoväylä meressä olisi näin pitkässä 85 km tunnelissa epävarma ja siksi FinEstLink:in ehdotus kahdesta huoltokuilusta Uppoluodolla ja Tallinnan matalalla olisi järkevä. Huoltokuiluille tehtäville keinosaarille olisi järkevää sijoittaa pääosin merenkulkua palvelevia vapaa-ajantoimintoja, mutta ei kiinteistökehitystoimintaa – junilla ei ole järkevää pysähtyä keskellä merta.

Yhteensä siis HeTa Link Helsingin ja Tallinnan välillä maksaisi siis noin 47 miljardia euroa, mutta toiminta olisi todennäköisesti tappiollista ja siten riippuvainen EU:n, Suomen ja Viron rahoituksesta ainakin ensimmäiset 20 vuotta. Hanke ei tulisi koskaan tuottamaan varsinaisesti voittoa. Tunnelin elinkaari voisi myös yllättäen koska tahansa keskeytyä tai loppua epävarmuustekijöiden vuoksi. Pääsyy arvioimilleni korkeammille kustannuksille on, että tunnelin teon yhteydessä tulee sattumaan onnettomuuksia sekä ennakoimattomia tekijöitä sekä tämän lisäksi kallioperä Suomesta alkaen on huomattavasti vaikeampaa työstää kuin esimerkiksi kanaalitunnelin kalkkikivi, jolloin kustannukset tunnelin teosta ovat huomattavan korkeita.

 

 

 

 


 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Front PageArkkitehtuuritoimintaa/ Architecture activitiesKuvagalleriaArkkitehtuurigalleriaSuosikkilinkitOta yhteyttä/ How to contactCVJulkaisujaBlog