Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Front Page
Arkkitehtuuritoimintaa
/ Architecture activities
Kuvagalleria
Arkkitehtuurigalleria
Suosikkilinkit
Ota yhteyttä
/ How to contact
CV
Julkaisuja
Blog
Kotisivu
Korkeasta rakentamisesta Helsingissä

Vanhan Helsingin kolme tunnetuinta maamerkkiä olivat kirkontorneja. Senaatintornin tuomiokirkko (1852) on korkeudeltaan 62m ja kohoaa 81,7 metrin korkeuteen. Maamerkki on myös Suomenlinnan kirkko vuodelta 1854, joka on korkeudeltaan 42 metriä ja kohoaa 57,8 metrin korkeuteen – Suomenlinnan kirkko on myös majakka laivoille, jotka saapuvat mereltä Etelä- ja Pohjoissatamaan. Uspenskin katedraali vuodelta 1868 on 48,5 metriä korkea ja kohoaa 67,8 metrin korkeuteen.

Keskustan pohjoisena maamerkkeinä on 94 metrin korkeudelle kurottuva kirkko, Kallion kirkko (1912), jolla on näköala-akseli Unioninkadun suuntaisesti Tähtitorninmäelle. Kirkon korkeus on 65 metriä. Tähtitorninmäki on 30 metriä korkea. Tähtitorni valmistui 1833 ja näkymät sinne olivat tärkeitä 1800-luvulta toiseen maailmansotaan saakka, jotta kellot voitiin tarkistaa keskipäivällä annetusta merkistä. Saksalainen kirkko Tähtitorninmäen puolivälissä on korotetun torninsa kanssa noin 49 metriä korkea ja erottuu lähinnä Eteläsatamaan. Nyt Tähtitorninmäki on jäänyt lehtipuiden pimentoon.

Korkeavuorenkadun maamerkkeinä ovat 1891 valmistunut 42 metriä korkea Erottajan paloasema sekä 1891 valmistunut Johanneksen kirkko, Korkeavuorenkadun kirkon kaksoistornit, jonka korkeus on 74 metriä.

Paikallisesti Rautatieaseman torni hallitsee ainakin Rautatientoria sekä Asema-aukion näkymiä. Torni valmistui 1919 ja on 48,5 metriä korkea. Vuonna 1902 valmistunut Suomen Kansallisteatteri on 6,5 metriä matalampi.

Korkeimmalla on Agricolan kirkon torni vuodelta 1935, korkeus 97 metriä, joka on Suomen korkein kirkko huipullaan, ulottuen 103 metrin korkeuteen merenpinnasta.  Kristuskyrkan Töölössä Vänrikki Stoolinkadulla valmistui 1928 ja sen torni on 59 metriä korkea. Edellistä lähellä oleva Kansallismuseon torni on 53 metriä korkea ja valmistui 1910.

 

UUSIEN TORNIEN AIKA

Hotelli Torni on 69,5 metriä korkea ja valmistui 1931. Rakennus on 13 -kerroksinen ja sitä pidettiin omana aikanaan pilvenpiirtäjänä, joka tosin toteutui tornitalon korkeudella. Torni oli Suomen korkein liikerakennus Fortumin pääkonttoriin valmistumiseen saakka 1976.

Keskon pääkonttori Kanavakatu 1:ssä valmistui 1940 ja ajalle tyypilliseen tapaan siinä oli korkeampi lisäke, piippu, joka lisäsi 8-kerroksisen 28 metriä korkean rakennuksen 47-metriä korkeaksi. Rakennuksen korkeus merenpinnasta on kuitenkin vain 2,5 metriä.

Itämerentorni on vaatimaton, esim. verrattuna läheiseen Salmisaaren voimalaan, mutta se on kuitenkin alueen maamerkki, joka helpottaa viereiseen metroaseman löytämistä. Valmistumisvuosi oli 2000 ja korkeutta on 65,7 metriä 16 maanpäällisellä kerroksella. Hieman saman tyylinen kohde on Pitäjänmäen torni, SysOpen Tower, joka valmistui 2001, korkeus on 70 metriä ja kerroksia 18.

Meilahden 11-kerroksinen Lastenlinnan torni on korkeampi, kuin uusi lastensairaala, jotka ovat puolestaan alempana, kuin Meilahden 1966 valmistunut 15 -kerroksinen keskustorni. Tämä Meilahden potilastorni on 54 metriä korkea ja kohoaa yli 70,97 metrin korkeuteen merenpinnasta ja katon ukkossiepparit ulottuvat 76 metriin. Helikopteriliikenne Kolmiosairaalaan kulkee rakennuksen katon kautta – tuuli-ilmasto olisi entiseen tapaan maan tasolla olevalla kentällä liian vaarallinen sairaskuljetuksille kopterilla ja lisäksi Meilahden alue on nyt täyttymässä. Kolmiosairaalan vesikatto ulottuu 59,16 metrin korkeuteen ja helikopterikenttä on 55,6 metrin korkeudella, hieman matalammalla. Lastensairaalan korkeampi nosturi ulottuu 95 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Keski-Pasilaan ollaan rakentamassa kaksi 20-kerroksista tornitaloa poikittain Itä- ja Länsi-Pasilan väliin rautatieaseman kohdalle ja kaksi 13-kerroksista toimistotaloa Pasilan uudistettavan aseman itä- ja länsipuolelle.

Keski-Pasilan alueen eteläosaan on Helsingin kaupunki tilannut 2009 italialaiselta konsultilta tornitaloaluevision, jonka mukaan alueelle sijoittuisi kymmenen tornitaloa, 20-40 kerrosta korkeina. Hanke ei ole kuitenkaan ottanut huomioon suomalaisten rakentajien tarpeita, ja siksi tässä kaupunkilaisille tarjottavassa visiossa rakennukset ovat terävän kulmikkaita herättäen mielikuvaa kansainvälisen tason korkealaatuisesta arkkitehtuurista. Suomalaiselle rakentamiselle tyypilliseen tapaan on kuitenkin epätodennäköistä, että kotimainen toteuttaja noudattaa visiokuvia, vaan kysymys on markkinointitempusta. Hankkeen teoreettinen pohja on vähintään kyseenalainen niin rakenteen, toiminnan kuin historiaulottuvuudenkin osalta.

Merihaka on hieman saman tyyppinen projekti kuin uusi Keski-Pasila, tornitalot Haapaniemenkatu 16 kaksoistornit sekä 12 ja Hakaniemenranta 26 ja 22 ovat 52-metrisiä 16-kerroksisia asuinrakennuksia. Kohteet valmistuivat 1973-1975 ja Hakaniemenrannan talot 1985. Haapaniemenkatu 9 torni on 65 metriä korkea toimistotalo, valmistui 1975 ja siinä on 19 kerrosta.

Vertailun vuoksi niinkin pieneen kaupunkiin, kuin Imatralle valmistui 1977-1983 välillä viisi 14-kerroksista ja 50 metriä korkeaa asuntotornia. Tornien rakentaminen on siis maanlaajuista ja voidaan toteuttaa 70-luvun alussa julkaistun betonielementtistandardin (BES-järjestelmän) avulla maanlaajuisesti saatavan tietotaidon avulla. Samaten liike- ja teollisuusrakennuksia voidaan toteuttaa Runko-BES-järjestelmällä. Maanlaajuinen BES-standardisointi on yksi syy siihen, minkä vuoksi suomalaiset kerrostalot toteutetaan pääsääntöisesti laatikkohahmoon – 80-luvulla alkoi uudenlainen tuotekehittely, jossa kehiteltiin vaihtelevampia ratkaisuja ja varsinkin teräs- sekä puurakenteiden tuotekehitys on tuonut kilpailukykyisiä vaihtoehtoja perinteiselle betonille. Uudet suunnittelu- ja rakentamisen hallinnointijärjestelmät, kuten tietomallintaminen, ovat tuoneet betonielementtirakentamiseen uusia vaihtoehtoja, samoin kuin suuren yleisön taholta esitetyt paineet monimuotoisemman ympäristön kehittämiseksi. Pitäisi kuitenkin muistaa, että monimuotoisuutta tärkeämpää on ympäristön laadukkuus, joka tarkoittaa eri asiaa. Yksinkertainen ja säännöllinenkin rakennusympäristö voi olla laadukkaampi kuin monimuotoinen ja vaihteleva ympäristö. Toisaalta kansanomaisessa katsantokannassa abstrakti ja geometrinen arkkitehtuuri koetaan vieraana, toisaalta kansanomainen katsantokanta arkkitehtuurista ei ole yhtä lailla laatutietoista, kuin harjaantuneilla rakennustaiteen ymmärtäjillä.

Vuosaaren maamerkki Cirrus – korkea 26 kerroksinen asuntotorni - on vuodesta 2006 ollut Suomen korkein asuinrakennus 87,5 metrin korkeudella. Suomessa on kuitenkin jo viitisen kymmentä yli 50 metriä korkeaa asuinrakennusta ja rakenteilla on Kalasatamaan 132 metriin ulottuvia asuin- toimisto- ja hotellitorneja - asuntoja korkeintaan 35 kerroksen korkeudelle. Itäkeskuksen maamerkki on 82 metriä korkea, on 19 kerroksinen ja valmistui 1987. Cirrus valmistui lähemmäksi metroasemaa otaksuttavasti Itäkeskuksen kokemusten perusteella. Kalasatama rakentuu puolestaan metroaseman ympärille.

Kalasatamaan nouseva kauppakeskus ja sen kuusi tornia kohoavat enimmillään 132 metriin, siis korkeammalle, kuin Vuosaaren nosturit. Pihlajanmäestä katsottuna Kalasataman keskus ilmestyy uutena voimakkaana alueena Helsingin horisontissa. Lähialueilla Kalasataman keskus on uusi maamerkki.

Keilaniemen Nesteen, nykyisen Fortumin torni, on ollut maamerkki, jolla on haettu Dallas-efektiä. Rakennus valmistui 1976 ja sen korkeus on 83,6 metriä.  Torni on rungoltaan teräksinen ja sen julkisivu on kalkkikiveä ja lasia. Kerroksia on 20. On ehdotettu, että rakennus saneerattaisiin osin asuinrakennukseksi ja Keilalahden perällä olevaan Keilaniemeen rakennettaisiin 117 metriä korkea torni. Toinen vastaava ehdotusasteella oleva projekti on neljä pohjaltaan pyöreää asuntotornitaloa, jotka olisivat enimmillään 40-, 36-, 36- ja 32- kerrosta korkeita ja joista korkein olisi 127 metriä korkea. Hanke liittyy Kehä I:n kansihankkeeseen Länsiväylältä Otaniemen alueelle.

Espoon Radiolinjan talo sekä Nokia olivat horisontaalisia, noin 8-kerroksisia, jotka eivät erotu Helsingistä nähden merkittävästi. Uusi Koneen torni on kapeampi, mutta tavoittelee korkeammalle 18 kerroksella, korkeus on 73 metriä.

Ei tule ajatelleeksi, että Malminkartanon mäki, jonka korkeus on 91 metriä merenpinnasta, on Helsingin korkein maastonkohta. Vuosaaren mäen huippu on 60 metrin korkeudessa. Molemmat ovat vain kaatopaikkakasoja, jotka ovat siirtyneet ohjatusti luonnontilaan ja virkistysalueiksi. Enää ei tarvita kaatopaikkakasoja, koska jätteet lajitellaan ja edelleen käytetään uusioraaka-aineena, kompostoidaan tai poltetaan.

 

VESITORNIT

Herttoniemen viereinen Roihutornin vesitorni hallitsee maisemaa. Se valmistui 1977 ja on 52 metriä korkea. Myllypuron vesitorni on 49,5 metrinen ja valmistui 1965. Helsingissä on näiden ohella käytössä kaksi Ilmalan vesitornia vuodelta 1957 ja 1970, jotka eivät ole kovin korkeita, ja joita ei ikkunattomuutta huomioon ottamatta tunnista vesitorniksi. Lauttasaaren maamerkkinä on ollut vesitorni, mutta uusi maamerkki on vanha Lauttasaaren kirkko. Tämän vuoden syksyllä purettiin vuonna 1958 valmistunut Lauttasaaren vesitorni, jonka korkeus oli 34 metriä. Vantaalla vesitorneja on Hakunilassa, Korsossa, Myyrmäessä ja Hiekkaharjulla.

Espoon kolme tunnetuinta vesitornia ovat Otaniemen vesitorni vuodelta 1971, joka on 52 metrinen maamerkki, Espoonlahden vesitorni vuodelta 1994 (korkeus 44 metriä) ja Haukilahden vesitorni vuodelta 1968, joka on ufomainen 46 metriä korkea torni. Näitä molempia vanhempia betonitorneja pidetään rakennustaiteellisesti arvokkaina kokonaisuuksina.

 

HUVITORNIT JA NÄKÖALATORNIT

Linnanmäen laitteiden tornit hallitsevat alueensa horisonttia. Linnanmäellä on 53 metrinen näköalatorni Panoraama vuodelta 1987, joka ulottuu 91 metrin korkeuteen merenpinnasta liikkuvan näköalatasanteen käydessä korkeimmillaan 84 metrin korkeudella. Alun perin kaavailtiin jopa 240 metriä korkeaa tornia. Kysyntää korkealle laadukkaalle paikallaan pysyvälle näkötornille on siis paljon, mutta rahoitus ja luvan saaminen ovat suurin este.

Kingi on Linnanmäen korkeimmalla oleva rakennelma, sen korkeus on 75 metriä eli se kohoaa 118 metrin korkeuteen merenpinnasta, Linnanmäen Ukko on 52 metrinen ja Raketti 60 metriä korkea. Rakentaminen Linnanmäelle on siinä mielessä helppoa, että mäki on kalliota. Esimerkiksi Kingi on pultattu kallioon 12 metrin syvyydelle. Suomen kallio on myös maailman vakainta, joten suurempien tornien perustamisessa ei ole ongelmia. Niinpä Linnanmäen suurin haaste on pysyä 270x400 metriä kokoisella rakennusalueellaan. Epätasaiset pinnanmuodot ja aikomus välttää suurta pintakallion louhimista asettavat eniten haasteita joukkojenhallinnan kannalta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että jos jonnekin rakennettaisiin esim. 240 metrinen näköalatorni, ei se tulisi Linnanmäelle vaan todennäköisemmin eteläisen Keski-Pasilan tornitalon yhteyteen.

Tilapäisesti Kauppatorin edustalla oleva maailmanpyörä ei ole paikkaan erityisesti suunniteltu, perustamista lukuun ottamatta. Se on 40 metriä korkea, siinä missä Linnanmäen maailmanpyörä on 34 metriä korkea ja ulottuu 74 metrin korkeuteen.

Keskustan maamerkki, Stadionin torni, on 72 metriä korkea ja valmistui 1938. Kyseessä on Helsingin korkein näköalatorni. Torni ulottuu 86 metrin korkeuteen merenpinnasta.

 

TEKNISET RAKENTEET

Tekniset rakenteet ovat huomaamatta vallanneet Helsingin. Sähkön käyttöönotto Helsingissä 1900-luvun alun samoin kuin puhelimen yleistyminen toivat lankoja katukuvaan. Sähköä johdettiin kaapeleilla talojen välillä ja sitä syötettiin myös johtimilla raitiovaunuihin. Myös varhaiset puhelinjärjestelmät sisälsivät suuren määrän ilmakaapeleita. Kaapelien ohella myös tekniset rakenteet ovat vähitellen vallanneet Helsingin. Kaapeleita kannattavat ristikkorakenteet, sähkön siirtoon tarkoitetut korkeat kaapeleita kannattavat ristikkotornit, satamien nosturit, valaisinpylväät, tilapäiset rakennusnosturit, savupiiput ja muut rakennelmat koetaan kaupunkiympäristössä tuttuina. Maaseudun asukkaille nämä eivät ole yhtä tuttuja, vaan poikkeavat koetusta.

Helsingin tunnetuin masto on YLE:n linkkimasto, joka on 146 metriä korkea torni ja jonka korkein tila on 112 metrin korkeudessa. Itä-Pasilan Elisan linkkitorni on maamerkinomainen vihreä ristikkometallitorni, joka näyttää enemmän rakennukselta, kuin linkkitornilta. Torni on valmistunut 90-luvun alussa ja on YLE:n linkkitorniin verrattuna toistakymmentä metriä matalampi.

Erottajan paloaseman vieressä sijaitsee keskustan keskustelluin linkkitorni, Elisan masto, joka on kantakaupungissa lähellä korkeudeltaan Agricolan kirkon kärkeä. Tämä Korkeavuorenkadun sisäpihan masto on 1905 Lars Sonckin suunnitelmien pohjalta valmistuneen entisen Helsingin puhelinyhdistyksen talon sisäpihalla. Kun yhteiskunta on siirtynyt käyttämään pääasiallisesti matkapuhelimia, on mastot nähtävä välttämättömänä nykyisen yhteiskunnan tarpeisiin. Varsinaisesti linkkimastojen määrä ja laatu on laaja ja vaihteleva, ja linkkimastojen määrä on suuri eikä yleisesti tiedossa. Helsingin keskustan kaupunkikuvan kannalta tämä keskeinen näkyvä linkkitorni on arkkitehtuurisen kaupunkikuvan kannalta keskustelunarvoinen kohde. Olisi tietenkin parempi, jos olisi olemassa korvaava tekninen ratkaisu, joka ei edellytä korkeaa mastoa, mutta sellaista ei ole lähivuosikymmeninä näkyvissä ja kyseessä on myös UNESCO-kohteen Suomenlinnan kannalta edullinen ratkaisu. Kun 1990-luvun alusta lähtien on siirrytty pääosin langattomaan tiedonsiirtoon, ei voida kuvitellakaan palaamista lankapuhelimiin eikä neljännesvuosisadassa ole kehitetty muita kuin korkeataajuuksilla eli mikroaalloilla toimivaa ratkaisua, eikä vaihtoehtoa linkkimastojen käytölle ole näkyvissä.

Lämpövoimaloiden savupiiput ovat merkittäviä välttämättömyyksiä. Savujen johtaminen ylös, täydellinen palaminen ja palokaasujen sekoittuminen korkealla ilmaan on ollut teollistumisesta lähtien välttämätöntä. Muistettava on kuitenkin, että ennen oli enemmän puun pienpolttoa ja noki oli merkittävä ongelma. Kantakaupungin päävoimalan, Ruoholahden Salmisaaren, piippu on 150 metriä korkea, kyseessä on Helsingin korkein rakennelma yhdessä Hanasaaren voimalan kanssa Sörnäisissä, piippu on 150 metriä korkea, käyttöönotto oli 1974. Patolan lämpökeskuksen piippu (1981) Oulunkylässä on 117 metriä korkea, Lassilan lämpökeskuksen piippu on 108 metriä korkea, Myllypuron voimalaitoksen piippu 100 metriä korkea ja Salmisaaren matalampi piippu 100 metriä korkea.

Vuosaaren neljä konttinosturia vuodelta 2008 ovat 98 metriä korkeita, ne erottuvat keskustan korkeista rakennuksista hyvällä säällä paljain silmin. Vuosaaren sataman ympäristöselvityksen suuri puoltava tekijä oli satamatoimintojen vieminen kauas keskustasta, mikä vähensi samalla keskustan liikennettä sekä siirsi satamien rahtiliikenteen pääosin pois.

Huomaamatta keskustaan on sijoittunut suuri määrä erilaisia mastoja ja torneja, jotka asettavat myös rajoitteita esim. lentoliikenteelle. Useiden rakennusten katoille on suunniteltu helikopteritasanteita, mutta käytännössä Helsingissä helikopteriliikennettä on vain Kolmiosairaalan katolle. Sääolot ja onnettomuusriskit tekevät matkustamisen helikoptereilla kannattamattomaksi, suurissa maailmankaupungeissa yleinen kaupallinen kopteriliikenne on loppunut. Helsinkiläisillä on varmaan myös hyvin muistissa Copterlinen Tallinnan liikenteen loppuminen, kyseessä oli tosin helikopteriliikenteestä kahden helikopterilentokentän välillä.

 

ENNÄTYSKORKEAT MASTOT MAAILMALLA

Latokartanon masto Espoossa on maamerkki, korkeus 326 metriä. Masto on myös maailmaluokassa korkea. Korkeita televisiotorneja ja rakennuksia on kuitenkin valmistunut huimaavalla vauhdilla viime vuosikymmeninä. Nämä rakennukset ja rakennelmat ovat paitsi korkeita, myös vuosisatojen tähtäimellä epävarmoja niin taloudelliselta, yhteiskunnalliselta kuin tekniseltä kannalta. Pyramidien ikää ei niille kukaan voisi luvata.

Tallinnan televisiotornin korkeus on 314 metriä ja näköala-tasanne on 175 metrin korkeudessa, torni valmistui 1980. Hieman samanlainen rakennelma on Tampereen 1971 valmistunut Näsinneula, joka on 168 metriä korkea ja ylin tasanneravintola on 124 metrin korkeudessa. Aiempi esikuva oli Kuopion Puijon torni, joka on 75m korkea ja valmistui 1963. Toinen esikuva oli Seattlen Space Needle vuodelta 1962, joka on 184 metriä korkea ja ylin tasanne on 158 metrin korkeudella. Berliinin televisiotorni valmistui 1969, sen korkeus on 368 metriä ja sen pyörivä ravintola on 207 metrin korkeudessa. Moskovan Ostankino TV-torni on 540 metriä korkea ja valmistui 1963-1967 välillä. Pääskyvuoren linkkitorni Turussa, jossa on samaa näköä kuin Ostankinossa, valmistui 1964 ja se on 122 metriä korkea. Milad Tower Teheranissa on 435 metriä korkea ja sen ylin kerros on 312 metrin korkeudessa. CN-tower on 553 metriä korkea torni Torontossa ja sen ylin kerros on 447 metrin korkeudessa. Aasiaan on valmistunut Tokyo Skytree 2012 (634 metriä), Canton Tower 2010 (600 metriä) ja Oriental Pearl Tower 1994 (468 metriä). Rigan TV-torni on vuodelta 1989 (368 metriä) tavoitteli eräänlaista oman aikansa Eiffel-Tornin (1889, korkeus 324 metriä) tasoista mystistä efektiä. Kuala Lumpur Tower valmistui 1996 ja se on 421 metriä korkea.

Maailman korkeimmat rakennukset ovat nykyään yhtä korkeita, kuin ennen maailman korkeimmat vaijerien tukemat ristikkomastot. Aasiaan on valmistunut Dubain Burj Khalifa 2010 (828 metriä), Shanghai Tower 2015 (632 metriä) ja Meccaan Abraj Al-Bait kellotorni 2012 (601 metriä). Yhdysvaltojen korkein rakennus One WTC valmistui 2014 ja on 541 metriä korkea. Ennen 2001 WTC-tornien romahdusta varautuminen onnettomuuskuormiin torneissa oli etupäässä teoreettinen useissa suunnitelmissa, nyt kyseessä on käytännön suunnittelukysymys.

 

KORKEIDEN RAKENNUSTEN TULEVAISUUS HELSINGISSÄ

Helsingin ilmaston mitattu alin lämpötila on ollut -34,3 °C ja ylin +33,5 °C. Voimakkain tuulennopeus Helsingin keskustassa on ollut 50 m/s vuonna 1890. Verraten tätä Dubaihin, jossa sijaitsee tällä hetkellä maailman korkein rakennus, on Dubain alin lämpötila ollut +6,1 °C ja ylin +49 °C, voimakkain mitattu tuuli on ollut ainakin 23 m/s. Korkeiden rakennusten esikuvakaupungissa New Yorkissa alin lämpötila on ollut -26 °C ja ylin +41 °C; vuoden 2012 Sandy-hurrikaanin nopeudet saavuttivat 51 m/s nopeuden. Suomen ilmasto on kuitenkin lähempänä Moskovaa. Moskovan alin lämpötila on ollut -42,2 °C ja ylin +38,2 °C. Moskovan voimakkaimmat myrskyt ovat olleet 35 metriä sekunnissa, mutta lisäksi alueella on ollut tornadoja, joissa tuulennopeus on esim. 1984 ylittänyt 100 m/s nopeuden. Helsingin lämpötilavaihtelut ovat siis Moskovan lämpötilojen puitteiden sisällä. Helsingin kylmyysennätykset ovat 28 astetta kylmemmät kuin Dubaissa ja 8 astetta viileämmät kuin New Yorkissa.

Ilmastosidonnaisuuden perusteella Suomen ilmastossa pärjäisivät sellaiset rakennukset, jotka ovat pärjänneet Moskovassa. New Yorkin suhteen täällä on enintään kymmenkunta astetta kylmempää ja Moskovaakin pohjoisempi sijainti. Verrattuna Lähi-itään eriste-, saumaus- ja ilmastointiratkaisut ovat eri maailmassa. Lisäksi on muistettava, että korkeimpia rakennuksia rakentavissa maissa kansakuntien raaka-ainevarat ovat arvokkaita, toisin kuin Suomessa.

Verrattuna muihin puoliarktisen alueen Pohjoismaihin, Ruotsiin sekä Norjaan, on ero pienempi. Norjan korkein rakennus on samaa luokkaa, kuin nyt Helsingin Kalasatamaan rakenteilla olevat tornit. Ruotsin Malmössä sijaitseva 2006 valmistunut 190 metriä korkea Turning Torso on Ruotsin ennätyspoikkeus, muut korkeimmat rakennukset jäävät samaan luokkaan, kuin Helsingin Kalasatamaan rakennettavat tornit. Malmön alin lämpötila on ollut -28 °C ja ylin +34 °C eli lämpötila on melko lähellä Helsinkiä.

Korkeiden rakennusten tulevaisuuden osalta voisi todeta, että seuraavan viiden vuoden sisällä Helsingissä on samaan tapaan ja verrannollisia korkeita rakennuksia, kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Rakentaminen on ollut siinä mielessä hallittua, että tornit eivät sijoitu kovin lähelle vanhaa keskustaa, vaikkakin ne muuttavat kaupunkikuvaa sekä Empire-keskustasta että Suomenlinnasta nähden. On kuitenkin muistettava, että nykyajalle tyypilliset muut rakenteet ovat jo sadan vuoden ajan muuttaneet näkymiä Helsingissä. Kehitys jatkuu ja tulevaisuudessa näemme Helsingissä sekä muualla pääkaupunkiseudulla korkeampia torneja.

Taneli Poutvaara 20.12.2015

 

 

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Front PageArkkitehtuuritoimintaa/ Architecture activitiesKuvagalleriaArkkitehtuurigalleriaSuosikkilinkitOta yhteyttä/ How to contactCVJulkaisujaBlog