Taneli Poutvaara
Etusivu
/ Front Page
Arkkitehtuuritoimintaa
/ Architecture activities
Kuvagalleria
Arkkitehtuurigalleria
Suosikkilinkit
Ota yhteyttä
/ How to contact
CV
Julkaisuja
Blog
Kotisivu
Kirja-arvostelu – kotimaista arkkitehtuuriteoriaa

Tässä kirjoituksessa käsittelen kotimaista arkkitehtuuriteorian kirjaa.







Luin kesänvieton ohella Timo Penttilän postuumisti julkaistun ainoan teoriakirjan ”Oikeat ja väärät arkkitehdit – 2000 vuotta arkkitehtuuriteoriaa”.  Penttilä ei eläessään onnistunut julkaisemaan arkkitehtuurista teoriakirjaa, joten tämäkin kirja, hänelle epätyypillisine lisättyine pedanttisine viitteineen ja selityksineen julkaistiin Penttilän jäljelle jääneiden materiaalien pohjalta. Penttilä itse kuoli 2011 hieman samaan tapaan, joka on ollut menneinä vuosina itsellenikin riskinä: arktisessa ilmastossa vilustumisen jälkisairauksiin. Kirjaa lukiessani mietin, millainen se olisi ollut, jos Penttilä olisi julkaissut sen itse. Penttilän ura hidastui vuonna 1985 Salmisaaren teollisuuskiinteistön valmistumisen jälkeen loppuen käytännössä muutamassa vuodessa kokonaan.

Kirjan nimestä päättelin teoksen pyrkivän herättämään mielipiteitä ja tämä vahvistui nopeasti kirjaa lukiessa. Kirja on suomenkielinen ja siten helppo lukea ja kieliasultaan akateemisella tasolla suhteellisen yksinkertainen yleisteos. Teos on osittain jälkikäteen täydennetty ja alkuperäinen ilmaisutapa ei olisi välttämättä edellyttänyt tieteelliseen työhön kuuluvaa pedanttista jokaisen asian viitetietoa. Itse laskin käyttäneeni yli 300-sivuisen kirjan lukemiseen ja sen yhteydessä tiedonhakuun yhteensä alle 13 tuntia aikaa. Teoksen päätavoite on esittää mielipide arkkitehtuurista ja julkaisuryhmän tavoitteena on avata taustoja tarkemmin Penttilän tilanteesta ja kuvata hänen työskentely-ympäristöään. Penttilä on nuoremmalle sukupolvelle täysin tuntematon, mutta hän vaikuttikin etupäässä 1960-1985. Hänen suunnittelemakseen katsotut rakennukset ovat sen sijaan kaikille pääkaupunkiseutulaisille ja Tamperelaisille tuttuja, vaikka pääsuunnittelija-arkkitehdistä vain hyvin harva on kuullut. Rakennushankkeissa mukana olevien henkilöiden määrä on kuitenkin laskettavissa tuhansissa, joten on ymmärrettävää, että yleisenä toimintatapana ei ole nostaa vain yhtä henkilöä hankkeiden yhdestä työn osa-alueesta valokeilaan, varsinkin jos hän ei itse koe sitä tarpeellisena.

Penttilä jo kirjan alussa on rajannut aihettaan eri tavalla, kuin itse katson. Hän määrittää arkkitehtuuriteorian synnyn lähes suoraan yhteyteen Jeesuksen syntymään tai juuri sitä edeltävään Rooman keisarikuntaan. Olen itse aiheesta eri mieltä ja olenkin kesän kuluessa lukemassa useita arkkitehtuuriteorian perusteoksia sekä harrastamieni aihepiirien erikoisteoksia arvioidakseni teoreettisia perusteitani. Keväällä lukemani kirjat maailman arkkitehtuurista ainoastaan vahvistavat omaa teoriaani. Penttilän kirjan julkaisutoimikunnassa oleva Hannu Juusola on antanut kirjaan todennäköisesti merkittävän positiivisen panoksen vieraista kielistä, mikä on lisännyt kirjan kiinnostavuutta. Penttilän teos ei mielestäni kuitenkaan aikomuksestaan huolimatta summaa arkkitehtuuriteoriaa, vaan enemmänkin kannustaa lukemaan itse kirjassa viitattuja teoksia muodostaen niistä omia mielipiteitä ja tulkintoja. Itse esimerkiksi vuosikymmenten historiaharrasteen perusteella kyseenalaistan Penttilän katsantokannasta kirjan nimen, sillä mielestäni ajallinen määritelmä 2000 vuotta on liian lyhyt – kyseenalaistus on vahvistunut, kun luin kirjan loppuun. Penttilän arkkitehdeiltä kaipaamaa numeromagiikkaa ja suhdekaavioita harjoitettiin jo Egyptissä aikakaudella, joka ajoittuu yli 4000 vuoden taakse. Vajaa vuosikymmen sitten asiaan tutustuessani totesin 1986 edesmenneen Alexander Badawyn olevan aiheen tutkimisessa pisimmällä. Aiheesta olisi kiinnostavaa tehdä nykyaikaista mallinnusta uudella 3D-skannaustekniikalla ja tutkimusta 2D-CAD:illä.

Numeromagiikka on saanut uudet mittasuhteet kvanttifysiikan aikakautena. Eräänlainen suuri taivaanpalvonnan instrumentti on nykyaikainen hiukkaskiihdytin, joka on tosin määrittelyjen puitteissa puolueeton ja oikein tulkittuna tieteellisesti korrekti. Saatu tietomäärä ja keksinnöt ovat samaa mittaluokkaa, kuin aikakautena, kun ihminen oppi katsomaan ja tulkitsemaan taivaankappaleita. Ero tulkintojen varmuuspohjasta on molemmissa osittain samaa luokkaa. Jos ihmiskunta selviää parituhatta vuotta, voidaan nykypäivinä hiukkaskiihdyttimistä saatuja tietoja pitää yhtä alkeellisena kokonaiskuvana, kuin aikoinaan muutama tuhat vuosi sitten ihmisten taivaankannesta tekemiä havaintoja. On nimittäin epätodennäköistä, että kaikki ihmiskunnan kaipaama tieto on selvitetty juuri nykyhetkellä. Hyvä vertauskohta on ”ilmatiede” eli tiede, joka pohjautuu ilmakehän ilmiöihin. Sadassa vuodessa ydinfysiikka alkaa pääosin olla jo perustietoa ja tutkittavat uudet tieteelliset kysymykset alkavat jo määritelmällisesti olla laajoja selitettäväksi. On siirrytty poutapilvitieteistä maailmankaikkeustieteisiin.

Penttilän kirjasta on aloittelijan vaikeaa muodostaa vahvaa näkemystä. Esimerkiksi muutaman Mies-lainauksen pohjalle on hyvä, kun luin keväällä aiheesta parituhatta sivua erilaisia näkökulmia. Penttilän tulkinnat edellyttävät lähes joka aihepiiristä omakohtaista harrastusta, jotta edes ymmärtää, mihin kirjassa viitataan. Mielestäni hän on useinkin pyrkinyt etsimään liian syvällisiä merkityksiä ja unohtanut, kuinka turhia ne ovat käytännön maailman näkökulmasta. Toisaalta Penttilän kirjassa käsitellään vertauskuvien kautta myös hänen omaa tuotantoaan, ehkä hänellä oli liian epävarmat perusteet käsitellä omia aiheitaan suoraan. Vaikka Penttilä on kirjassa monta kertaa julistautunut loogisesti korrektiksi, on esimerkiksi hänen arkkitehdin lisenssin ja omaperäisyyden puolustelu epäloogista, myös tunnettujen arkkitehtien runoelmat kaipaisivat Penttilän itse kaipaamaa käytännön elämän tulkintaa. Toisaalta osa ulkomaisten arkkitehtien lainoista on selvästi tarkoitettu parodiaksi, joka esittää heidät naurunalaisena. Tyylilajia on kuitenkin monelta osin vaikeaa arvioida, kun välillä teksti pyrkii olemaan hyvin tieteellinen, välillä kaunokirjallisuuden omainen ja toisaalta mielipidekirjoitus. Olisin siksi kirjaa lukiessani nimenomaan toivonut, että Penttilä olisi julkaissut sen itse haluamassaan muodossa – kirja on välillä osin kuin filosofian ruoantähteiden komposti. Rakennusviitteiden määrä tuntuu hyvin mitättömältä, varsinkin kun olen tänä vuonna lukenut tuhansista rakennuksista.

Monissa kysymyksissä olen kuitenkin Penttilän kanssa ehdottomasti samaa mieltä, näistä yksi esimerkki on, että arkkitehtuurin opettelussa ei kannata seurata professorien ”tyyliä”. Se on mielestäni harrastelijoiden asenne. Voin Penttilän töiden perusteella hyvin kuvitella, että hän on hylännyt rakentajien tarjoamat valmiit rakenteet, työt ovat rakenteiden osalta volyymien määräämiä ja ulkopinnoilla näkyy struktuuri sekä tekstuuriverhous. Rakenteet ovat projektikohtaisia, mutta yleensä rakennejärjestelmä on pyrkinyt seuraamaan arkkitehtia, pikemminkin kuin jos arkkitehti olisi pyrkinyt seuraamaan rakennejärjestelmää. Arkkitehdin ei tarvitse ottaa vastaan valmiita rakenteita, mutta valitsemalla perusrakennejärjestelmän sekä materiaalit, on hänellä laajat puitteet suunnitella. Siinä mielessä Penttilän kirjassa postuumisti esitetyt työt kaipaisivat selventämistä.

Olen Penttilän kysymyksenasettelun ja lopussa olevan Jorma Mukalan esittämän tilannekatsauksen pohjalta hahmottanut vastauksia joihinkin heidän esittämiinsä avoimiin kysymyksiin. Havaituissa peruspuutteissa näkyy Suomen lyhyt kulttuuriperinne ja vähäiset resurssit – sen sijaan älymystö on keskittynyt tuoreisiin määritelmiin. Pelkästään määrittelemällä harmaakivikirkko ei muutu pyramidiksi. Rakennusteollisuuden voimavaroilla ja tietotaidolla on varmasti merkitystä rakentamiseen. Olen myös tehnyt kirjan perusteella havainnon, että Penttilän olisi kannattanut laajentaa katsantokantaansa sekä kysymyksenasetteluaan. Tämän vuoden tutkimuksieni perusteella olisin toivonut laajemmin vertailevia kulttuurianalyysejä.

30.05.2016

 

 

 

 

 

 

<< Takaisin Lisää kommentti
0 items total
Lisää kommentti
Nimi*
Aihe*
Kommentti*
Syötä kuvan tunnistekoodi*
Päivitä kuva




Etusivu/ Front PageArkkitehtuuritoimintaa/ Architecture activitiesKuvagalleriaArkkitehtuurigalleriaSuosikkilinkitOta yhteyttä/ How to contactCVJulkaisujaBlog